Aina kun luemme uutisia luomusta, saamme lukea arvioita kulutuksen määrästä, kasvusta sekä arvioita oletetusta kokonaismyynnin osuudesta jossain hamassa tulevaisuudessa. Pro Luomu on erityisen pätevä taho tuottamaan arvioita, jotka eivät kuitenkaan koskaan tunnu mitenkään sopivan todellisuuteen ja tässäpä uutinen asiasta. Sillä aina välillä silmiin osuus uutinen, josta on pääteltävissä paljon enemmän kuin mitä Pro Luomun sinänsä markkinamielisesti ajatellen loistavista arvioista voisi päätellä:
Suomalainen luomuliha kelpaa myös muihin Pohjoismaihin
Luomun ympärillä pyörivät järjestöt ja tahot antavat ymmärtää, että luomuliha on niin suosittua kuluttajien keskuudessa, että sitä ostettaisiin paljon enemmän jos sitä vain olisi tarjolla, eli meidän pitäisi antaa rahaa enemmän luomulle, jotta tuottajia voitaisiin värvätä enemmän tuottamaan luomua.
Atria vie osan teurastamastaan luomunaudasta muihin Pohjoismaihin. Lihatukku Tammisen mukaan tuotannon kasvulle on tilaa.
Valitettavasti totuus on taas taruja ihmeellisempää, eli luomu on niin suosittua kuluttajien keskuudessa, että osa suomalaisesta luomulihasta on pakko vielä muihin maihin, kun sitä täällä ei saada kaupaksi.
Tokihan tuotannon kasvulle on tilaa yllin kyllin, siitä ei ole epäilystäkään, mutta sitten tietenkin herää kysymys, että miksi me syydämme uusia tukirahoja luomuun, jos siitä sitten kuitenkin tulee ihan tavallista ruokaa lautasille tai että se rahdataan täältä ulkomaille, niin onko se silloin edes mitään luomua tai onko sillä mitään tekemistä niiden mielikuvien kanssa, joilla sitä koetetaan meille kaupata?
Atria joutuu vielä myymään osan vuosittain teurastettavista 5 000 luomunaudasta tavanomaisena.
Me siis tuemme tuottajaa ja maksamme hänelle muhkeita luomulisiä ja sitten hän tuottaa meille luomulihaa, joka on lääkitty homeopatialla, ruokittu huippukalliilla luomurehulla ja kas kummaa, se liha onkin sitten ihan tavallista kun se kauppaan päätyy. Melkein kuin se lypsylehmä, joka kuollessaan muuttuukin häräksi, eli ruokateollisuudessa on paljon ihan biologisestikin mielenkiintoisia asioita, ja mausteena luomutuotannon metkut.
Sitten kaiken todellisuudesta kerrotun jälkeen suusta pääsee tällainen lausahdus, yllättäen Pro Luomun edustajan suusta:
”Tavanomaista nautaa maailmalla on paljon. Luomunaudalle on enemmän ostajia.”
Tässä näkee, että kuinka kaukana todellisuudesta luomuväki on.
Suomalaiset liha-alan yritykset joutuvat myymään osan teurastettavista luomueläimistä ihan tavanomaisena lihana, osin jopa niin, että vain osa luomueläimen ruhosta kelpaa kuluttajille luomuna ja osa ruhosta myydään tavanomaisena ja samaan aikaan luomuväki hokee mantraansa siitä, että ostajia on, tuottakaa, tuottakaa, tuottakaa.
Nyt pitäisi vetää jarrut pohjaan, pistää käyntiin selvitys, jossa vaaditaan luomutuotannolta aivan täydellisen konkreettiset kuitit, määrät, liput ja laput aivan kaikesta ja heitämme luomuväen rakastamat arviot roskakoriin ja alamme rakentaa tätä verorahoin ylläpidettyä kulissia siltä pohjalta, että mitä siellä todellisuudessa tapahtuu. Mitä todellisuudessa tuotetaan, mitä todellisuudessa ostetaan ja mitä todellisuudessa tapahtuu luomuketjussa tuottajalta kuluttajalle. Eli miten suuri osa luomutukien avulla tuotetusta luomusta muuttuu matkalla tavanomaiseksi elintarvikkeeksi.
Mutta se jää haaveeksi. Arviot ovat paljon hauskempia ja kun arvio osoittautuu humpuukiksi, se korvataan vain uudella arviolla, joka voi olla sanasta sanaan sama kuin edellinen, kuten on luomun historiasta hienosti pääteltävissä.
Nyt tilanne on todellinen villi länsi, koska luomuväki manipuloi esim. poliitikkoja antamaan rahaa suomalaiselle luomulle sillä perusteella, että mitä jossain toisessa maassa tapahtuu arvioiden mukaan.
