Luomu saa hotkimaan roskaruokaa
Uusin Harward Business Review (Huhtikuu 2015) julkaisi jälleen kaikkia keittiöpsykologeja kiinnostavan tutkimuksen. Harvardilainen apulaisprofessori Uma Karmarkar joukkoineen havaitsi, että luomua ostavat asiakkaat sortuvat tavallista useammin itsepetokseen.
Tämähän voi olla yksi syy luomun kasvaville myyntiluvuille, kun luomutuotteen valitseva kansalainen antaa itselleen samalla luvan ostaa hieman herkkuja vastapainoksi hyvälle teolle. Toisinpäin toimii tietenkin niin, että kun olet ensin täyttänyt ostoskorisi karkilla, kekseillä ja sipseillä, niin sitten koetat tuoda itsellesi paremman mielen pistämällä sekaan hieman luomua, jos se sovittaisi synnit, joita ei ole vielä tehty, mutta jotka tullaan kohta tekemään. Sijaiskärsijät ovat suosittuja uskonnollisissa mytologioissa, niin toimii myös ruuan kontekstissa, kun ihminen koettaa sovittaa tehtyjä pahoja tekoja omaa kehoaan ja terveyttään kohtaan.
Joten jälleen kerran lienee selvää, että mihin luomun suosio perustuu myyjän näkökulmasta käsin ja miksi sitä koetetaan meille joka paikasta tuputtaa. Ostat enemmän ja kalliimpaa.
Tähän liittyy Hesarin uutinen siitä, kun vaalien alla meille luvataan kyllä kymmenen kivaa ja sata kaunista:
Luomua, lähiruokaa ja vientiponnistuksia – puolueet kertovat ruokalupauksensa
Tämän voisi nähdä myös luomuväen puolelta hyvin surullisena asiana, sillä yleinen tosiasia lienee, että jos jotakin asiaa luvataan vaalien alla, niin se on tae siitä, että se ei tule tapahtumaan, vaan se on sanottu vain muutamien lisä-äänien kalastelemiseksi.
Vai muistaako joku todella oikeasti toteutuneen vaalilupauksen, jonka vaaleissa ehdolla ollut henkilö on luvannut tapahtuvaksi? Yleensä vaalilupaukset koetetaan unohtaa mahdollisimman nopeasti ja siirretään katse aivan johonkin muualle.
