Professori haukkuu poliitikot: koulujen luomuruoka edesvastuutonta!

Nyt jo muutkin uskaltavat avata suunsa luomun kritiikittömän mainonnan ja tukemisen suhteen. Luomun suosio on vain ja ainoastaan hyvän markkinoinnin tulosta, jotta ihmisille saadaan myytyä ruokaa tupla- tai triplahintaan:

Professori haukkuu poliitikot: Koulujen luomuruoan tukeminen edesvastuutonta 

 

Professori Lars Bergströmin mukaan luonnonmukaisesti tuotettu ruoka ei ole ravitsevampaa tai ympäristöystävällisempää kuin tehotuotettu ruoka.

Ruotsin maataloustieteellisessä yliopistossa työskentelevä professori Bergström viittaa tuoreeseen tanskalaistutkimukseen, kertoo The Local.

Professorin mukaan tutkimustulokset osoittavat, että luomuruoalla ei ole terveyttä tai ympäristöä parantavia vaikutuksia.

Hänen mielestään luomuruoan suosio Ruotsissa johtuu vähittäiskauppiaiden tehokkaasta markkinoinnista.

Bergström katsoo, että valtion, läänien ja kuntien ekologisen ruoan tukemiseen käyttämät miljardit kruunut voitaisiin laittaa parempaan käyttöön.

Hänen mukaansa koulujen luomuruoan tukemiseen käytetyllä ylimääräisellä rahalla voitaisiin palkata 3 000 opettajaa enemmän.

Joten nyt Suomenkin äänestäjät voisivat jo alkaa vakavasti pohtia sitä, että haluammeko me ylisuuria luokkia, joita koettaa paimentaa liian vähäinen opettajien joukko, mutta piltit saavat triplahintaista ruokaa, vai tarjoammeko aivan tavallista, järkevästi tuotettua ruokaa ja pistämmekin ylikalliin ökyruuan eurot opettajien palkkaamiseen?

Jospa sitten siellä hienossa yksityisessä koulussa tai päiväkodissa vanhemmat voivat omilla rahoillaan tarjota lapsilleen vaikka hopeavettä kultaisista, oikein avaruusionisoiduista kupeista, jotta lapsosten energiavärinät ovat koko päivän kohdillaan.

Ruotsalaista krav-luomulaatua!

Blogini on ollut hieman hiljaisempi viime aikoina, mutta kun kävin katsomassa kävijätilastoja pitkästä aikaa, niin vaikka en ole kirjoittanut mitään pariin kuukauteen, kävijöitä ja lukijoita on sangen runsaasti, joten lienee taas paikallaan aktivoitua, kun kysyntää kerran on. Kiitos seuraajille sekä lukijoille!

Minua usein ihmetyttää se, että mistä kaikki luomu oikein tulee kauppoihin, kun sitä ei kukaan oikein tuota missään ja nekin jotka tuottavat, saavat sangen vaatimattomia satoja aikaan, verrattuna tavanomaisiin tuottajiin.

Ruotsista tulee vastaus ja Ruotsiahan meidän pitäisi luomuväen mielestä kovasti seurata, koska luomu on Ruotsissa joitain todella hienoa ja Ruotsi on luomun suhteen edelläkävijä ja luomua tunkee sieltä joka tuutista ja nyt tiedämme, että miten:

Köper utländskt kött – säljer det som kravmärkt svenskt

 

Ruotsalaisyrityksiä epäillään massiivisesta huijauksesta lihan myynnissä

 

  Ruotsissa on paljastunut lihahuijaus, jossa ulkomaista lihaa on myyty ruotsalaisena lihana jopa satoja tonneja vuosien ajan. Osa lihasta on yllättäen muuttunut myös ruotsalaiseksi luomulihaksi, joka on myyty krav-luomumerkin alaisuudessa, eli tämän hetkisen tiedon mukaan viime vuoden lopulla tyhjästä on ilmestynyt ainakin noin 9 tonnia luomulihaa markkinoille.

Ulkomainen liha on tullut esimerkiksi Saksasta ja Hollannista. Pelkästään kuuden viikon aikana vuoden 2015 lopulla 23 tonnia ulkomaista lihaa on myyty ruotsalaisena. Lisäksi 9 tonnia lihaa on myyty KRAV-ympäristösertifioituna lihana, vaikka näin ei ole ollut. 

Tuosta voisi ymmärtää, että vuoden 2015 viimeisen kuuden viikon aikana on tullut 9 tonnia tyhjästä luomulihaa markkinoille, niin sehän on melkoinen määrä koko vuoden tasolla, jos huijaus on tapahtunut samassa suhteessa jo vuosien ajan.

Ruotsalaiset kunnat, koulut ja ravintolat ovat innoissaan liputtaneet luomun puolesta ja kuinka kaikki on nyt niin ekologista ja nämä uutiset ovat myös meillä valaneet uskoa kunnallisen luomun tarjoamiseksi ja nyt sitten paljastuu, että ainakin osa luomuna tarjotusta lihasta on ollut ulkomaista lihaa, ihan tavallista, mutta paljon korkeammalla hinnalla ostettuna.

Tällaista on luomun valvonta rikkaassa länsinaapurissa.

Se vain tietenkin ihmetyttää, että luomuväki Suomessa marisee siitä, että valvontaa on liikaa, se on liian tarkkaa, vaivaa liikaa ja se pitäisi ajaa alas, koska ... niin, tämän jälkeen voi todellakin kysyä, että onko luomuvalvontaa liikaa, onko se liian tarkkaa ja miksi sitä pitäisi vähentää.

Tuontiluomu ei olekaan puhdasta?

Pro Luomun uusin uutinen ihmetyttää siinä mielessä, että ensimmäistä kertaa me näemme kotimaisen luomuliiton selkeästi ilmoittavan, että tuontiluomu ei välttämättä olekaan sellaista luomua, mitä kuluttajat toivovat luomulta odottavansa. Etenkin kun viitataan jo suoraan tuontiluomun luotettavuuteen olla luomua, eli vapaata kaikista luonnottomista myrkyistä ja vierasainejäämistä.

Tuontiluomu ei ole yhtä luotettavan puhdasta kuin suomalaisluomu.

Ja näin voi todellakin sanoa syvällä rintaäänellä sillä:

Tullin tutkimuksissa noin kahdeksan prosenttia tutkituista luomunäytteistä sisälsi jäämiä luomussa kielletyistä kasvinsuojeluaineista.

 Noin kaksi prosenttia tutkituista luomunäytteistä sisälsi jäämiä jopa niin paljon, että määrät ylittivät tavanomaisillekin tuotteille sallitut rajat.

Kun taas kotimaisesta tavanomaisesta ei löytynyt yhtään määräykset ja turvarajat ylittänyttä näytettä.

Joten mistä johtuu, että on havaittavissa pientä orastavaa liikehdintää siihen suuntaan, että tuontiluomu halutaan saattaa epäedulliseen valoon kotimaiseen luomuun verrattuna, vaikka ainakin teoriassa sen ei pitäisi olla edes mahdollista, vaan luomu on aina luomua ja siihen voi kuluttaja aina luottaa?

Kun tuli ensimmäinen video suomalaiselta luomusikatilalta, jossa videolla näkyi selkeitä epäkohtia eläimien pidossa, tuli luomuväki heti selittämään ja puolustamaan, että videolla ei ollut mitään ihmeellistä, eikä se säväytä millään tasolla, niin nyt tuontiluomu ei saanut edes yhtä sivulausetta, jossa tuontiluomun vierasainepitoisuuksia olisi yritetty selittää tuontiluomulle myönteiseen sävyyn.

Tuontiluomu ei ole yhtä luotettavan puhdasta kuin suomalaisluomu.

Ei ole luotettavan puhdasta niin sehän on sitten epäluotettavaa, ainakin näin voisin ymmärtää. Älä osta.

Johtuisiko siitä, että ulkomainen luomu on kaapannut jo noin 40 % markkinaosuuden luomumyynnistä ja jollain tavoin kehitys olisi pysäytettävä, vaikka sitten tuontiluomun maineen mustamaalauksella? Mutta voisiko se potku osua pitkällä juoksulla omaan nilkkaan?

Luomu-ryhmän Facebook-sivulla viritellään myös epäluuloja toista luomun kasvun vihollista vastaan, nimittäin kotimaista lähiruokaa vastaan ja sellaista lähiruokaa, joka ei ole luomua.

Uusimmat kyselyt osoittavat, että jos kuluttajan pitää pistää ostoskoriinsa joko luomua tai lähiruokaa, hän valitsee mieluummin lähiruuan.

REKO-lähiruokaketjut ovat nyt sitten saaneet alkumakua siitä, että mitä luomuväen vihjailut ja epämääräiset viittaukset tehotuotannon suuntaan voivat saada kuluttajissa aikaan ja sehän on aina ollut luomuväen paras ja tehokkain ase omaa tuotetta puolustaessa, eli toisen mustamaalaus. Kun omaa tuotetta ei voida rehellisesti mainostaa paremmaksi kuin toista, on ainoa vaihtoehto kilpailijan mustamaalaus. Silloin oma tuote näkyy edullisemmassa valossa kuin ehkä todellisuudessa onkaan.

Nyt tietenkin herättää ajatuksia se, että miten käy kotimaisen luomun viennin, koska sehän on sitten kohdemaassaan tuontiluomua ja Luomulakon lukijat tietänevät jo aiemmista postauksista sen, että luomussa kuluttajat luottavat aina oman maan luomuun ja muun maan luomua ei oikein luomuna pidetä. No toki he sitten ostavat halvinta tavanomaista suurimmaksi osaksi, olipa se tuotettu missä tahansa, joten siinä mielessä asia on suhteellisen yhdentekevä.

Osmo Rauhala vauhdissa Turun Sanomissa

Kuvataiteilija sekä luomuviljelijä Osmo Rauhala oli ministeri Tiilikaiselle toimitetun tutkimuspohjaisen idearaportin laatijoista, josta eilen kirjoitin.

Osmo Rauhala on päässyt jakamaan asiasta ajatuksia myös Turun Sanomien kolumniin, jonka voitte lukea tästä:

Uusi strategia ruuan vientiin

 

Tätä liirumlaarumia käsittelin jo eilen, joten puututaanpa vain pariin kohtaan, eli ensin tähän:

 Strategioissamme on korostettu pitkään suomalaisen elintarvikkeen puhtautta ja laatua tärkeimpänä kilpailukeinonamme.

Osmo Rauhala on aivan oikeassa, eli suomalainen ruoka koettaa esittäytyä puhtaan ja kauniin luontomme mukaisesti puhtaana ja kaikkena kauniina. Tästä lienemme kaikki samaa mieltä ja näinhän on myös tutkimusten valossa. Tavanomainen ruoka on vallan erinomaisen puhdasta, maistuvaa ja siinä ei ole mahdollisia terveydelle haitallisia aineita kuin ehkä hieman todellisuudesta vieraantuneen salaliittoteoreetikon salaisissa päiväunissa.

Mutta sitten iskee se todellisuus päälle luomun näkökulmasta, eli kotimainen ruoka ei saisi olla puhdasta, eikä turvallista, eikä mitään ylevää jos haluamme ihmisten ostavan luomua, koska luomu ei myy jos siinä ei ole etua tavanomaiseen ruokaan nähden:

Ruuan puhtaudesta ja terveydestään kiinnostuneet asiakkaat maailmalla ovat tarkkoja tuotteen alkuperästä. Heille ei mikään ”melkein luomu” kelpaa. Tuotteen pitää olla kansainvälisen standardin mukaista luomua. Näillä markkinoilla meillä olisi kerrankin vahvuuksia. 

Osmo Rauhalan visio ei toteudu mitenkään muuten, kuin mustamaalaamalla tavanomaista tuotantoa, vihjailemalla siitä sitä sun tätä kauheaa ja ylistämällä luomun olevan aivan jotain muuta, kuin kauhea ja vaarallinen sekä myrkyllinen tavanomainen tuotanto on. Kotimainen luomuruoka saadaan puhtaaksi vain kotimaista tavanomaista tuotantoa mustamaalaamalla ja vääristelemällä, koska muutoin luomuruoka ei vetoa kuluttajiin yhtään mitenkään. Sitähän Rauhala sitten harrastaakin koko rahalla kolumninsa loppupuolella.

 Suomalainen luomu = puhdas. Suomalainen tavanomainen = likainen.

Luomu on tosin siitä kummallista, että kun Osmo Rauhalan maailmassa tavanomaiseen peltoon on syydetty tappavia, vaarallisia, myrkyllisiä ja kohtalokkaita kemikaaleja niin, että pelto on tuhottu ehkäpä sadoiksi vuosiksi ja ihmisen on vaarallista mennä sitä lähellekään, pelto muuttuukin täysin turvalliseksi ja myrkyttömäksi sekä suorastaan satujen taianomaiseksi taikapelloksi muutamassa vuodessa. Ja usein käy vielä niin, että luomutuottaja ennen luomuun siirtymistä syytää kaikki mahdolliset kemikaalit peltoonsa, jotta saisi edes muutaman vuoden etumatkan rikkakasveihin, ennen kuin luomun karu todellisuus paljastuu.

Eläimien puolella asia on vielä omituisempi, eli kun vaikkapa kanaan on pumpattu mitä kauheimpia kemikaaleja, antibiootteja, myrkkyjä, hormoneja (niin, tämä on luomuväen mielestä tavanomaisen tuotannon todellisuutta), ja muita lääkkeitä täysin mieltä vailla ja holtittomasti, niin eläin onkin kuuden viikon jälkeen täysin turvallinen, puhdas ja kemikaaliton, myrkytön, hormoniton ja antibiootiton luomukanaksi. Eikö ole ihmeellistä, suorastaan kuin jostain sadusta!

Ja mitä tulee siihen, että kuluttajille ei kelpaa melkein luomu, niin mistähän aika tuore postaukseni kertoikaan. Venäläiset ainakin ostavat jotain, mikä paketin mukaan on luomua, mutta joka on todellisuudessa aivan venäläisen tavanomaisen tuotannon tuotetta, niin mistähän se kertoo?

Lisäksi kun mietimme sitä, että kuinka monta väärennetyn luomun skandaalia Euroopassakin on jo ollut, jossa kuluttajat eivät haista, maista, eivätkä huomaa kakkosluokan tavanomaisessa tuotteessa mitään outoa, kun se on pakattu luomukääreeseen, niin voisin väittää, että Osmo Rauhalan näkemykset eivät ole tästä todellisuudesta. Luomun laatu on sitä, että esim. italialaiset pakkasivat monta vuotta rupsahtaneita ja kulahtaneita tavanomaisia tuotteita luomumerkin alle, koska ne tuotteet eivät olisi menneet tavanomaisina kuluttajien ostoskoreihin, mutta luomuna menivät ja vielä kovalla hinnalla. Ja katsokaapa tänään niitä muoviin käärittyjä omenan rääpäleitä, lähes vihreitä tomaatteja, minikurkkuja, puolet pienempiä kulahtaneita salaatteja, joita luomuna myydään, niin minusta on kovin vaikea saada samaan lauseeseen laatu ja luomu. Luomun tae on se, että tuote on vähän surkean näköinen, huomattavasti normaalia pienempi, kulahtanut ja pakattu muoviin tai läpinäkemättömään paperiin niin, että sen todellista tilaa ei pääse näkemään kuin vasta kotona, jolloin se on liian myöhäistä ja tuote lentää biojätteeseen saman tien.

 Suomessa kun saadaan keinolannoitetuonnilla EU:n huonoin sato.

Ja luomuna ei saada satoa juuri ollenkaan.

Osmo Rauhala ei ole kenties vilkaissut karttaa viime aikoina, sillä Suomi on edelleen siellä missä se on ja maaperämme edelleen on suhteellisen karua ja kun maahan tökkää rautakangen, sieltä tulee peruskallio vastaan hyvin nopeasti, eikä kallion ja maapinnan välissä ole kahtakymmentä metriä multavaa, entistä ravinteikasta merenpohjaa, kuten on vaikkapa Tanskassa.

Sen sijaan meillä on moneen kilpailijaan verrattuna helpompi kasvattaa luomu.

Ainakaan satotilastot eivät tue tätä näkemystä.

Tanskassa luomusta on tehty kansallinen ohjelma, jonka avulla luomun vienti ja kulutus halutaan kaksinkertaistaa vuoteen 2020 mennessä. Siihen käytetään liki 50 miljoonaa euroa. Tanskassa on otettu tosissaan Suomen maabrändin 2010 esittämä ajatus luomumaasta.

Osmo Rauhala jätti nyt kertomatta yhden oleellisen asian, että mistä lähdetään kaksinkertaistamaan.

Tanska lähtee kaksinkertaistamaan luomutuotantoaan sellaisesta tosiasiasta käsin, että Tanskan luomutuotantoala aiotaan kaksinkertaistaa vuoden 2007 tasosta, joka on noin 5.6 % Tanskan maatalouden kokonaispinta-alasta. Kun se kaksinkertaistetaan tuolla liki 50 miljoonalla eurolla, ollaan noin reilussa yhdessätoista prosentissa vuonna 2020.

Tanskan luomuvienti on noin yhden prosentin luokkaa maan elintarvikkeiden kokonaisviennistä, niin eipä senkään kaksinkertaistaminen ole vielä mikään onnelaan johtava rahasampo.

Eli aivan jotain muuta kuin Suomen maabrändityöryhmän visiot, joissa ei ole mitään realismia takana.

Mutta kun Osmo Rauhala jättää oleellisimman asian kertomatta, eli mistä lähdetään kaksinkertaistamaan ja mikä on tavoite, hän saa asian Tanskan tilanteen näyttämään joltain suureelliselta luomuvisiolta, jota se ei todellisuudessa ole.

Tanska aikoo nostaa luomun viennin noin kahteen prosenttiin elintarvikkeiden kokonaisviennistä ja luomuun tuhlatun pinta-alan noin 11-12 prosenttiin maatalouden kokonaispinta-alasta, niin tuohan kuulostaa suhteellisen järkevältä toiminnalta, eikä miltään täysin utopistiselta maailmanvalloitussuunnitelmalta, jollaisena luomuväki sen haluaa nähdä, kun unohdetaan tosiasiat.

Toivokaamme, että poliitikkoja ei höynäytetä Tanskan esimerkillä ja etenkin sen johdosta, että Osmo Rauhala maalailee visioita, jotka eivät perustu todellisuuteen.

Ja jälleen eri asia on, että mikä toteutuu. Aivan kuten vuonna 2000 maalailtiin hirvittäviä luomun kasvulukuja vain kuuden vuoden päähän, jotka eivät ole toteutuneet edes nyt, viisitoista vuotta myöhemmin.

Ja vaikka joku tekisikin typeriä ja utopistisia suunnitelmia, ei se suinkaan tarkoita sitä, että ne toteutuisivat tai että meidän pitäisi tehdä sama typeryys perässä.

Luomulla vienti vetämään

Luomuväeltä ei huumorintajua puutu, vai miten pitäisi tulkita uusin luomututkimus (tai tutkimukseen nojautuva ideapaperi) siitä, että luomulla paikataan Suomen elintarviketuonnin ja viennin epätasapaino.

Raportti ministeri Tiilikaiselle esittää parannusta maatalouden kannattavuuteen

 

 Lukaiskaapa tämä tutkimuspohjainen ideapaperi läpi ja antakaa siitä ensimmäinen mieleen tuleva asia.

Itselläni ensimmäinen ajatus oli, että missä ovat edes jotkin arvioita siitä, että mitä tämä hölmöily tulisi maksamaan tällä kertaa. Ei edes yhtä järkevää arviota, ei edes yhtä pientä viitettä siitä, että mitä maksaa. Puhumattakaan siitä, että mitä tuotetaan, mistä tuotantoala, millaisia määriä, mihin viedään, kuka ostaa, millä hinnalla jne jne jne. Pelkkää utopististen satujen maalailua, kuten on luomuväeltä totuttu näkemään. 

Yli 15 vuotta on luomua koetettu viedä Suomesta pois ja kaikki nämä puhtaan luontomme kilpailuedut ovat olleet luomun riemusaaton tukena koko ajan, eikä vieläkään ole tarvinnut soittokuntaa pyytää Senaatintorille luomukansan voitonparaatia säestämään.

Tosiasiat ovat ne, että luomua viedään tällä hetkellä noin viidellä miljoonalla eurolla tai noin kymmenellä miljoonalla eurolla, hieman riippuen lähteestä. Luomulehti ilmoitti muutama numero taaksepäin luvun viisi miljoonaa euroa ja luomuliitto, joka tuottaa kyseistä lehteä, ilmoittaa viennin arvoksi noin vajaa 10 miljoonaa euroa.

Luetaanpa uutinen vuodelta 2000:

Luomutuotteiden vientiin tarvitaan lisää vauhtia

  

Juhlapuheissa luomun nimeen on vannottu jo vuosia, mutta määrällisesti luomuvienti on edelleen lähes olematonta. Viime vuonna sen arvo oli vajaat 2 miljoonaa euroa eli alle 12 miljoonaa markkaa, mikä oli vain 0,2 prosenttia elintarviketeollisuuden koko viennistä.

Tänään 5-10 miljoonaa euroa ja on tehty kymmeniä papereita, päätöksiä, mainoksia, tavanomaisen maatalouden mustamaalauskampanjoita ja mikä on tulos?

Luomutuotteiden osuus Euroopan elintarvikemarkkinoiden kokonaismyynnistä on nyt noin 1 prosentti. Vuonna 2006 osuuden on povattu kasvavan jo 6 prosenttiin, mikä tietäisi 100 miljardin euron, noin 600 miljardin markan kakkua.

Vuonna 2000 ajateltiin Euroopan luomumyynnin olevan vuonna 2006 jo 6 % elintarvikkeiden kokonaismyynnistä ja tänään, 15 vuotta myöhemmin, Euroopan tasolla myynti on noin 2-3 prosenttia, hieman riippuen siitä, että miten Eurooppa luomuväen kesken määritellään. Jos Eurooppaan kuuluu vain läntinen osa, päästään hieman suurempaan prosenttiin, jos Euroopaksi lasketaan se alue, joka se on virallisesti, eli myös itäinen puoli, jossa luomua ei myydä nimeksikään, prosentit tulevat alas kuin lehmän häntä.

Jos nyt pistämme eurot ja dollarit jonoon, niin se tarkoittaa sitä, että koska Eurooppa ja Yhdysvallat kuluttaa kaikesta luomusta noin 90 % niin se tekee kyseisten maa-alueiden asukasta kohden noin 50 euroa vuodessa. Siihen saumaan pitäisi saada suomalainen luomu tyrkättyä, taistelemaan niistä pennosista. Nämä rikkaat ihmiset, joille luomu on elämäntapa, jokapäiväinen valinta ja mitä kaikkea muuta luomuväki nyt on heistä keksinytkään, käyttävät todellisuudessa rahaa luomuun noin 50 euroa per asukas per vuosi.

Miltä kuulostaa?

Etenkin kun tällä hetkellä ostamme ulkomaista ruokaa yli 2500 miljoonalla eurolla enemmän kuin viemme ruokaa maailmalle.

Tällä hetkellä Suomessa toimii noin 60 yritystä, jotka vievät luomua maailmalle ja niistä noin 4-5 vastaa lähes koko potista, eli noin 55 yritystä pelaa napeilla, jos niilläkään. Merkittävin tuote on kaura.

Luomuväen ainoa valttikortti on pelata sellaista peliä, jossa luomun markkinaosuuden kasvu kuvitellaan mahdottoman kovaksi kaikkialla ja että siitä kasvusta me nyt äkkiä haukataan iso kakku ja luomusta tulee suomalaisille jotain sen suuntaista kuin öljy on Norjalle.

Palataanpa vuoteen 2000. Silloin pelattiin aivan samaa peliä, eikä mikään toteutunut siinä aikataulussa kuin mitä arvailtiin. Tehtiin papereita, luettiin rukouksia, kohotettiin luomuväen intoa ja tehtiin isoa juttua. Paperilla. Niillä papereilla voi lähes tänäänkin vielä tehdä aivan jotain muuta.

Luomun viennin parissa on puuhasteltu nyt kiivaasti ainakin vuodesta 2000, eli jo 15 vuotta ja myynti on saatu suorastaan järkyttävään nousuun, eli noin 2 miljoonasta eurosta noin viiteen - vajaaseen kymmeneen miljoonaan euroon.

Samassa ajassa luomun kokonaismyynti Euroopassa on noussut noin prosentista noin kahteen prosenttiin.

Nyt kaavailuna on, että me paikkaamme elintarvikeviennin ja tuonnin epäsuhdan ja että luomulla olisi tässä merkittävä osuus, eli pienentää tämän hetkistä 2500 miljoonan euron epätasapainoa.

Joten palataan asiaan taas 15 vuoden päästä ja katsotaan, että miten on käynyt.

Milloin luomuväki saisi aikaan edes yhden realistisen toimintasuunnitelman, joka perustuisi siihen, että miten, missä ja ketkä luomua kuluttavat ja millä summalla vuodessa. Ja onko meillä edes jotain pientä realistista mahdollisuutta taistella niistä pennosista jollakin merkittävällä tavalla.

Lisää hyvää ja asiapohjaista analyysiä täällä:

Tuottava Maa Turvattu Luonto > Yleinen Keskustelualue > Luomuväen uusi "sodanjulistus"

Eipä tarvitse uusinta ideapaperia paljoa avata, niin näkee sen, että se on kelpoa luomulannoitetta, jolla voisi olla paljon parempi paikka pellolla kasvattamassa luomusatoja kuin jonkin ministeriön pöydällä pyörimässä ja kuluttamassa niiden ihmisten aikaa joltain tärkeämmältä asialta.

Asiaa voisi lähestyä myös siten, että jos me pistämme kourallisen homeopaatteja tekemään tutkimuspohjaisen ideapaperin homeopatian tulevaisuuden näkymistä ja siitä, että kuinka homeopatian tulisi olla Suomen tulevaisuuden lääkekehityksen kulmakivi ja kuinka homeopatian markkinat kasvavat tulevaisuudessa miljardeilla miljardien perään, niin varmasti kyseinen joukko homeopaatteja saisi aikaan aivan samanlaisen läpsykän kuin joukko luomuintoisia kansalaisiamme sai aikaan omassa ideariihessään. 

En ole vuosiin enää odottanutkaan luomuväeltä mitään realismia ja todellisuudentajua, mutta tämä oli kyllä pohjanoteeraus pitkiin aikoihin. Luomu on uskonto mitä suurimmassa määrin ja tällainen huuhaa-ideapaperi osoittaa sen täydellisen selkeästi.

Suomalaista luomua Venäjällä

Päivän Hesari tarjosi jutun Venäjän elintarviketuotannon metkuista, sivuten osin luomua, luomulaatua sekä luomuvalvontaa:

Kananmunat, vodka ja pelmenit saivat suomalaiset kääreet Venäjällä

Klikkaamalla kuva suuremmaksi selviää sama minkä juttukin kertoo, eli venäläisille myydään jo "suomalaista" "luomua", kuten pelmeni tuotemerkillä Lapin yksinäistalo sekä Helsingforsin tapaan.

Pakkauksen luomumerkki on tosin hieman aavistuksen mukailtu virallisesta, mutta uudet tuulet sopivat hyvin luomuunkin.

Yksi yllättävimmistä tuotteista ovat suomalaisuutta imitoivat pelmenit.

Pakkauksissa on runsaasti suomenkielistä tekstiä. "Lapin yksinäistalo" -pelmeneitä valmistetaan "samalla tavalla, kuin suomalaiset emännät lapin ja karjalan reseptien mukaan" (alkuperäinen kirjoitusasu säilytetty). Pussin alaosassa lukee Suomalainen laatu! ja keskiosaan on painettu merkintä luomutuotteesta.

Odotankin jo ensimmäistä sosiaalisen median hehkutusta siitä, kuinka Pietarin matkalla löytyi suomalaista luomua, jonka maustakin jo huomasi, että kotimaista luomuahan se oli ja olokin tuntui heti paljon terveemmältä ja elimistö detoksitoitui saman tien.

 

"Me halusimme siirtää suomalaisuuden laatubrändin tuotantoon asti. Käytämme pelmeneihin vain hyvää lihaa", hän sanoo.

Tästähän on juuri kysymys, eli mielikuvista. Tuote on venäläinen, venäläisestä lihasta, ei luomua nähnytkään, mutta kun pakettiin painetaan Suomen lippu, maininta Suomen laadusta, sekä jonkinlainen luomumerkki, tuote muuttuu kuluttajan mielikuvissa joksikin muuksi kuin mitä se todellisuudessa on. Ja kansa maksaa.

Kunhan joku kotimainen luomutietoinen bloggasi pongaa nämä naapuristamme ja hehkuttaa niiden kotimaisuutta, suomalaisen luomun laatua, sekä suomalaisen luomuviennin vetoa yms, niin palaan asiaan.
 

Parantaako luomuruoka syövän?

Olemme seuranneet erään suomalaisen julkkiksen matkaa pahasta syövästä syövän kukistumiseen ja seikkailu on ollut vaiheineen sellainen, että se saa nyt pienen kurkistuksen, sillä syöpää koetettiin parantaa mm. luomuruuan avulla. Olkaa hyvä, tästä se lähtee:

Hunks- tanssija kieltäytyy syöpähoidosta!

 

Tästä lähdettiin. Jokainen hieman lööppejä seuraava muistanee kyseisen henkilön, kun Hunks-tanssija Jani Kokki ilmoitti, että syöpähoidot ovat kauhistus, ei koskaan hänen kehoonsa sellaista, vaan hän parantuu ruokavaliomuutoksella, meditaatiolla ja joogalla, eli luomuruokaa ja venyttelyä yhdistämällä. Vaatii rohkeutta ja uskallusta, joten kyllähän suomalaiset luomuruokagurut ja youtube-yliopistosta hyvin arvosanoin valmistuneet olivat heti ensilinjassa ottamassa tulevaa parantumista omalle kontolleen.

Hunks-tanssija aikoo parantua syövästään vaihtoehtoisin menetelmin: "Syöpä avasi silmäni"

 

Aikomus oli kova vielä tuossa vaiheessa. 

- Voin todella hyvin. Olen pirteä ja elinvoimainen. Tuntuisi tyhmältä, että nyt kun voin näin hyvin, menisin lääkärien ehdottamaan leikkaukseen ja saisin siitä ikuisen avannepussin vyölle sekä aloittaisin sytostaattihoidon, joka vain pahentaa vointiani.

Tulokset olivat huimaavia tuossa vaiheessa. Lööpeissä ylisanoista ei tahtonut tulla loppua.

Hunks-Jani vaihtoehtoisista syöpähoidoistaan: "Eron huomasi parissa päivässä"

 

Hunks-tanssija Jani Kokki palasi Suomeen maanantaina, kun vaihtoehtolääkintään perustuva syöpähoito Visin saarella päättyi.

Kokilla todettiin noin vuosi sitten pahalaatuinen suolistosyöpä. Lääkärit ehdottivat leikkausta, mutta Kokki valitsi elämäntaparemontin.

 Nyt Kokki suosii luomutuotteita ja raakaravintoa. Liha- ja maitotuotteet sekä lisäravinteet ovat väistyneet vihannesten, hedelmien, siementen ja pähkinöiden tieltä.

Pelkkää onnea ja autuutta. Oma fiilis kertoo, että todella hienosti menee. Oma fiilis on tärkein fiilis ja muulla ei olekaan niin väliä. Mitä lääketieteestä, kun oma keho kertoo kaiken oleellisen. Sehän on tuttu mantra luomuväen kesäjuhlilla.

Hieman kriittisempääkin juttua tosin ilmaantui näköpiiriin:

Image: tiede vastaan huuhaa.

Mielipide on uusi fakta, oma kokemus ylin auktoriteetti ja enkelit arkipäivää. Huuhaa on kiilannut tieteen tontille selittämään maailmaa. Miten tässä näin on käynyt?

Niinpä. Sitten Janiin:

Lopulta hän kieltäytyi kaikista hoidoista. Puolen vuoden päästä magneettikuvaa tarkasteleva lääkäri totesi, että Kokin tila on stabiili.

”Tilasin lauselmat kotiin. Sen sijaan Antioksidanttiklinikalla töissä oleva kaveri tulkitsi, että olisi tapahtunut selkeää parannusta. Hän suositteli jatkamaan samaan malliin.”

Voisin veikata että kuka tämä antioksidanttiklinikan kaveri on. Se olisi hieman epäreilua, mutta hänestä on täällä ollut kyllä juttua aiemminkin.

Antioksidanttiklinikat ovat yksityisiä tutkimus- ja hoitolaitoksia, joiden lääkärit ovat kiinnostuneita ravitsemuksesta.

Joten Jani Kokin piti olla tuolloin hyvissä käsissä, vai? Suomen parhaat antioksidanttiklinikan lääkärit, jotka ovat jostain syystä samaa mieltä, että ruokavalio voi parantaa taudin kuin taudin.

Helmikuussa 2014 Kokin tila huononi nopeasti. Omien sanojensa mukaan se johtui siitä, että hän palasi vanhoihin elintapoihin 

Näin huuhaa ja uskonnot toimivat. Vika ei ollut antioksidanttiklinikassa ja sen neuvoissa, eikä luomuruuassa, eikä luontaishoidoissa, vaan vika oli Jani Kokissa, että nämä huuhaa-hoidot eivät toimineetkaan. Hänen uskonsa ei ollut riittävän kova, sillä jos olisi ollut, hoito olisi toiminut ja luomuruoka olisi vienyt pahan pöpön pois.

Sitten taas kaikki meni hienosti, kun joogattiin vähän lisää ja syötiin lisää luomua:

Uuteen alkuun Kokin ovat auttaneet uudet asiantuntijat.

”Kaiken tiedon olen saanut tapaamalla paljon sellaisia ihmisiä, jotka ovat itseäni viisaampia – suosittuja ravintoluennoitsijoita ja guruja. En myöskään ole tyrmännyt täysin länsimaisia hoitomenetelmiä. Nyt luotan omaan olooni, omaan kehooni. Tuntuisi tyhmältä antaa leikellä itseä ja saada myrkkyhoitoja.”

Guruja, kuten Olli Posti, jonka mukaan USA:sta tilatut sienijauheet parantavat kaikki sairaudet, Erkki Palviainen, jonka mukaan ultraäänitutkimuksen säteily tekee lapsesta vasenkätisen ja sydänkohtaukseen vaan cayennepippuria,  Jaakko Halmetoja, jonka mukaan pakurikääpä parantaa syövän jne.

Tänään luimme sitten jutun huipennuksen, eli paraniko paha syöpä todellakin venyttelemällä ja luomuruualla:

”Asuin 8 kk vessassa” – Vaihtoehtohoitoja kokeilleen Hunks-Janin karu syöpätaistelu: ”Toivoin, etten enää olisi hengissä”

Hunks-tanssija Jani Kokki luopui syövän vaihtoehtohoidoista viime hetkellä. – Ymmärsin, että mun on pakko suostua leikkaukseen.

Kuinka ihmeessä tämä on mahdollista noiden yläpuolella olevien juttujen jälkeen?

On kulunut vain vajaat seitsemän viikkoa Helsingin Kirurgisessa sairaalassa tehdystä operaatiosta, jossa häneltä poistettiin useita sisäelimiä peräsuolen syövän takia.

– Se oli kaiken kaikkiaan yhdeksän tunnin leikkaus. Multa jouduttiin poistamaan peräsuoli, virtsarakko, lantionpohjan lihaksia sekä umpisuoli. Iso remontti se oli. Ei mikään viisaudenhampaan nykäisy, Kokki sanoo.

 Jani Kokilla todettiin peräsuolen syöpä reilut kaksi vuotta sitten. Hän yritti nujertaa syövän vaihtoehtoisilla ja luonnonmukaisilla hoidoilla, mutta syöpä jatkoi etenemistään ja muuttui entistäkin aggressiivisemmaksi.

Onneksi Jani Kokki selvisi, että voimme lukea hänen tarinansa onnellisen lopun, ettei olisi käynyt niin ikävästi, että mieleemme olisi vain syöpynyt hänen juttunsa luomuruualla parannetusta syövästä, mutta hän olisi kuollut kenenkään tietämättä ja ne jutut olisivat jääneet elämään omaa elämäänsä ja se olisi voinut yllyttää muitakin kokeilemaan parantuuko syövästä luomun tai venyttelyn avulla.

 Jani Kokki, pyydän sinua, että kerro koko tämä kokemus kaikille, myös medialle rehellisenä kaikesta ja kerro myös, että miten nämä antioksidanttiklinikan "asiantuntijat" huijasivat sinua, kuinka ruokagurut huijasivat sinua, antoivat katteettomia lupauksia, katteetonta toivoa ja kuinka se pelasti sinut, joka tuntui aluksi huonolta ratkaisulta, jos sitä mittasi vain tällaisia pehmeitä puhuvia guruja ja heidän onttoja runoja ja kauniita sanoja vastaan.

Ja vaikka veistä ei saisi kiertää haavassa, on kuitenkin pakko heittää teille lukijoille mieleen ajatus siitä, että mitäpä olisikaan tapahtunut, jos Jani Kokki olisi mennyt suoraan tieteen hoitojen tielle, eikä olisi ottanut sivuaskelia luomuun, joogaan ja gurujen youtube-neuvoihin?

Syöpää vastaan taistellut Hunks-tanssija Jani Kokki: ”En enää suosittelisi kellekään vaihtoehtohoitoja”

 En minäkään. En edes vihamiehelle.

Etsitkö luomuomenaa? Unohda tänä vuonna.

Tässäpä taas uutinen siitä, että miksi luomu on hyvin hankala ideologia, suorastaan vaarallinen ideologia elintarviketurvan suunnasta katsottuna:

Pihlajanmarjakoi iski omeniin

 

Poikkeuksellisen vähäiseksi jäänyt pihlajanmarjasato on tänä vuonna saanut pihlajanmarjakoin siirtymään vaihtoehtoisille elinapajille ja aiheuttanut päänvaivaa omenanviljelijöille.

Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton varapuheenjohtaja Toni Rahkosen mukaan pihlajanmarjakoita on esiintynyt omenatarhoilla tänä kesänä todella runsaasti. Tuholainen onnistuttiin kuitenkin torjumaan myrkyin heinäkuun alussa ennen toukkien kuoriutumista.

"Omenaa olisi aivan turha yrittää viljellä ilman kasvinsuojeluaineiden käyttöä. Tällaisina vuosina tappiot omenaviljelyksillä olisivat hirveät, jos sitä mahdollisuutta ei olisi", Rahkonen toteaa.

Luomulakon lukijat arvannevat, että missä sitä mahdollisuutta ei ole ja te muut voitte nyt hetken miettiä, että mikäpä ideologia ei anna lupaa pelastaa satoa, vaikka täysi tuho uhkaisi, kun se nyt vaan ei ole sallittua.

Luomutuotanto on sellainen ideologia, että edes tällaisissa tapauksissa sadon pelastaminen ei ole mahdollista, vaan kategorisesti kielletään pelkästä kieltämisen ilosta ja siitä, että saadaan ylläpidettyä mielikuvia jostain.

Ajatelkaa mitä hirvittävää luonnonvarojen tuhlausta. Kerta kaikkiaan käsittämätöntä antaa sadon tuhoutua, vaikka se voitaisiin estää.

Luomutuotanto on pahoina vuosina kuin jokin uskonto, eli tuottaja voi vain rukoilla, että kaikki menee hyvin. Luomun ulkopuolella voidaan tehdäkin jotain, koska historia osoittaa, että rukoilu on kovin huono menetelmä saada mitään hyvää aikaiseksi tai estää tuhoa tai yhtään mitään.

Joten jälleen kerran yksi oikein hyvä syy olla kannattamatta tuotantomuotoa, joka antaa sadon tuhoutua, tuholaisten vallata tuotannon ja jättää kuluttajat saamatta tuotetta.

Ja voitte vain kuvitella, että ne luomutuottajat, jotka onnistuvat joko rukoilun tai hyvän onnen ansiosta saamaan muutaman luomuomenan markkinoille, että mikä niiden kilohinta tulee olemaan tällaisessa tilanteessa. Mutta tokihan sillä oma status nousee, jos on varaa sellaiseen arvoherkkuun.

 

Luomuruoka onkin hyväksi terveydelle?

Hesari julkaisi tiedetoimittaja Jukka Ruukin hyvän kirjoituksen luomuruuan valheellisesta markkinoinnista sekä puolitotuuksista, joilla luomua kuluttajille myydään.

Luomuväki siirtyi siilipuolustukseen ja sai läpi mielipidepalstalle puheenvuoronsa, jota tarkastellaan tässä ja nyt, eikä hyvältä näytä. Jos valehtelet, niin koeta tehdä se edes niin, että et jäisi kiinni muutamalla hiiren klikkauksella.

Luomuruoka on hyväksi terveydelle

Professorit Raija Tahvonen sekä Pirjo Siiskonen paljastuvat luomuaatteen sokaisemiksi jo heti lähes ensimmäisissä lauseissaan puolustuksessaan, sillä vain jonkin ideologian sokaisemat voivat olla tyystin tiedostamatta tosiasioita ja suorastaan valehtelevat niin että korvat heiluvat, jos sattuisimme professorien korvat näkemään.

Kasvien omat myrkyt eivät ole arvoitus. Myrkyllisiä kasveja ei ole otettu ravintokäyttöön.  

En tiedä, että missä umpiossa kyseiset professorit työskentelevät, mutta ovatkohan kuulleetkaan koskaan perunasta? Pavut ja niiden lektiini? Eikö sano professoreille mitään? Korvasienet ja niiden gyromitriini? Kaneli ja sen kumariini? Perunassa on vaikkapa solaniinia, joka on eräs tunnettu glykoalkaloidi. Jos peruna "keksittäisiin" nyt, se tuskin pääsisi syötäväksi elintarvikkeeksi missään päin sivistynyttä maailmaa. Mainio asia luomua vastaan perunassa on vaikkapa se, että glykoalkaloidin määrä kasvaa, kun perunan mukula altistuu kasvitaudeille ja tuholaisille, joten kasvinsuojelu on erittäin tärkeää, jos halutaan vähämyrkkyisiä perunoita.

Sitten arvoisien professorien puheenvuoroa vastaan on vaikkapa Evirasta saatava julkinen tieto:

Elintarvikkeiden luontaiset myrkyt

Kasvit sisältävät kuitenkin luonnostaan myös erilaisia haitallisia aineita tai myrkkyjä, jotka esimerkiksi torjuvat hyönteisten tai erilaisten tautien aiheuttamia haittavaikutuksia tai suojaavat kasvia pilaantumiselta. Kasvien luontaisilla myrkyillä voi olla myös haitallisia vaikutuksia niitä syövien ihmisten terveyteen.

Voi sentään. Mitä mahtavat olla luomuinstituutin pääsyvaatimukset, sillä miten on selitettävissä se, että professoreilla ei ole aavistustakaan asioiden todellisesta tilasta. Vaikkapa siitä, että mitä me tiedämme kasvien sisältämien myrkkyjen vaikutuksesta tai siitä, että voiko edes kasveilla olla sellaisia luontaisia myrkkyjä, jotka voivat olla vaarallisia ihmisten terveydelle ja voiko sellaisia kasveja olla kuitenkin myynnissä laillisesti.

Sen sijaan ravintokasvien omat puolustusmolekyylit näyttävät olevan hyväksi ihmiselle.

Eli kun luomuväki puhuu, asia on yleensä päinvastoin, kuten juuri tule todennettua. Osa on, osa ei, mutta ei ole todellakaan luomupropagandan mukaisesti niin, että kaikki on, kuten tuosta voisi päätellä. Mitä enemmän tutkitaan, sitä enemmän löytyy myös haitallisia aineita.

Kasvien luontaisia puolustusmolekyylejä ovat esimerkiksi polyfenolit, joita on erityisen runsaasti marjoissa ja hedelmissä. Kaalikasveissa ja sipuleissa on monenlaisia rikkipitoisia puolustusmolekyylejä. Niitä tunnetaan tuhansia, ja niiden määriä kasviksissa sekä vaikutusmekanismeja ihmisessä tutkitaan aktiivisesti myös Suomessa.

Ja ehkäpä tuhansien vaikutus on hämärän peitossa. Polyfenoleista on vouhkattu nyt vuosia, kuten vitamiineista aikoinaan ja niillä on epäilty olevan ties mitä sairauksia ehkäiseviä vaikutuksia, etenkin sydän- ja verisuonisairauksia ehkäiseviä vaikutuksia, mutta tieteellinen näyttö siitä ehkäisevästä vaikutuksesta on edelleen erittäin hatara, kuten vaikkapa Hollman et al vuodelta 2011 toteaa.

Tavanomaisessa tuotannossa käytetään synteettisiä torjunta-aineita, joiden jäämiä esiintyy syömissämme elintarvikkeissa. Eviran vuonna 2012 tekemissä satunnaisnäytteisiin perustuvissa mittauksissa torjunta-ainejäämiä oli 52 prosentissa tutkituista elintarvikkeista (tuontielintarvikkeet ja Suomessa tuotetut).

Hui kauheaa, vai olisiko taas kyseessä luomuväen suosima puolitotuus. Katsotaanpa:

Tiesitkö tämän kasvinsuojeluainejäämistä?

Tuolta saatavassa Eviran tutkimusraportissa lukee näin:

Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin, että kasvisten merkittävä hyöty terveyden kannalta ei vaarannu kasvinsuojeluaineiden vaikutuksesta. Tutkimuksen perusteella kasvisten käyttöä voi turvallisesti lisätä ja monipuolistaa.

No jopas professoreilta taas lipsahti. Miten voi olla selitettävissä se, että he eivät tiedä kotimaisen tutkimusraportin tuloksista? Voisiko heidän liputtamansa ideologia sokaista heidän näkemyksiään? En keksi kuin tuon selityksen. Miksi he laittavat juttuunsa tuollaisen pelotteluosion, joka antaa ymmärtää jotain pikaisesti luettuna, eivätkä luomuprofessorit kerro koko totuutta? Sille lienee syynä luomuinstituutin tarjoama työpaikka, koska ideologinen aate ei yleensä ole kiinnostunut totuudesta, vaan mielikuvista, puolitotuuksista tai sellaisesta, jossa mennään vieläpä puolitotuutta kauemmas totuudesta.

Yleisesti käytetyn torjunta-aineen, glyfosaatin, yhteys syöpään on kuitenkin vastikään osoitettu tieteellisesti (WHO 2015).

No eipä ole, kuten tuossa annetaan ymmärtää. WHO:n syöpätutkimustoimisto IARC luetteloi glyfosaatin mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi aineeksi, kuten vuorotyönkin, tai Auringon ultraviolettisäteilyn ja niin edelleen. Käsittääkseni tuokin tuomio on vielä hieman auki, kun niitä tutkimuksia, joiden varassa tuo mahdollinen syövän aiheuttaminen on, ei ole toimitettu asianmukaisesti käsiteltäviksi ja niitä ei ole IARC:n puolelta julkistettu. Tästä kirjoitin jo kuukausia aiemmin ja se on luettavissa tästä.

Luomutuotannossa ei kemiallisia torjunta-aineita käytetä.

Ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita? Professorien piti varmaan kirjoittaa, että ei käytetä synteettisiä torjunta-aineita, sillä kyllä luomussa saa käyttää ihan luvan kanssa kemiallisia aineita, vaikkakin niiden käyttöä koetetaan välttää mahdollisuuksien mukaan ja se on taas viljelijän päätettävissä. Tästäkin löytyy aiempaa juttua kiinnostuneille.

Luomuruokaa syövä saa ruoastaan enemmän terveydelle edullisia antioksidantteja.

Ja antioksidantit on yhdistetty myös syövän nopeampaan leviämiseen.

Näistä syistä on tarkoituksenmukaista, turvallista ja järkevää käyttää luomutuotteita aina, kun se on mahdollista.

Eipä taida olla enää sen jälkeen, kun ideologinen puolitotuus ja muu huttu on tuosta jutusta raavittu päältä pois ja katsotaan, että millainen luuranko sieltä kaapista oikeasti löytyikään.

Terveys- ja turvallisuustekijöiden lisäksi luomutuotantoa perustelevat ympäristösyyt ja kansantaloudelliset tekijät.

Kansantaloudelliset tekijät? Kun tuhlaamme luomuun paljon enemmän rahaa tukien muodossa kuin tavanomaiseen viljelyyn, jotta saamme sadoksi murto-osan tavanomaisen tuottamasta, niin miten ihmeessä se voisi olla kansantaloudelle hyvä asia? Etenkään kun niitä rikkaruohoja ei kukaan suomalainen halua sinne luomupellolle kitkemään, eikä kukaan halua tuholaisia nipistelemään kuoliaaksi. Luomu tuottaa pelkkää tappiota, kun suhteutetaan koko pottiin ne veroeurot joita luomuun on syydettävä, jotta tuottaja on valmis tuhoamaan satonsa ja altistamaan peltonsa rikkaruohoille ja tuholaisille. Jos luomun tuet lopetettaisiin, niin monikaan tuottaja ei luomua tuottaisi. Sen pitäisi kertoa, että missä mennään. Luomuun saadaan tuottajia vain syytämällä tukiin koko ajan enemmän ja enemmän rahaa, mutta juuri mitään ei sitten saadakaan rahalle vastineeksi.

Ympäristötekijöistäkin voidaan olla montaa mieltä sillä moni tutkimus löytää luomupellolta suuremmat päästöt tuotettua kiloa kohden kuin järkevästi viljellyltä pellolta, niin professorien eväät ovat nyt aika kaltevalla pinnalla.
Mutta sitäpä sen ideologinen sokaistuminen yleensä tekee.


 

Luomutupakan terveellisyys

Yle tarjoaa tuoreen jutun luomun avulla terveelliseksi ja vaarattomaksi naamioidusta tuotteesta, joka hämäys tosin Luomulakon lukijoille on ollut tiedossa jo pitkään:

Lisäaineeton tupakka kasvattaa suosiotaan – tehoaako mielikuva puhtaammasta savukkeesta kuluttajiin?

 

Tupakkakaupoista kerrotaan, että lisäaineettomat savukkeet vetoavat trendikkäisiin kuluttajiin, jotka arvostavat tuotteiden luonnonmukaisuutta. Viranomaisten mukaan lisäaineettomat tupakat ovat tupakkateollisuuden vastaveto lisäaineita rajoittavalle lainsäädännölle. Lisäaineeton tupakka sisältää tappavia myrkkyjä siinä missä tavallinenkin tupakka.

Luomussa ovelaa on se, että luomun avulla saadaan luotua mielikuvia. Sama koskee niin tupakkaa kuin vaikkapa omenaa. Luomun avulla saadaan myytyä mielikuvia jostain, jota tuote ei sisältäisi kun se "luomutetaan".

– Nykyajan trendi on se, että ihmiset hakevat lisäaineetonta ja luomua. He haluavat yhdistää tällaiset ominaisuudet hyvään tuotteeseen. Ja totta kai uutuus on aina uutuus, sanoo helsinkiläisen tupakkakaupan, Havanna-Aitan myyjä Mikko Helenius.

Teollisuus kyllä "luomuttaa" minkä tahansa myrkyn ja terveydelle vaarallisen tuotteen, jos luomun avulla sille saadaan uusia asiakkaita tai saadaan vanhat olemaan luopumatta myrkystä. Tätä menoa kohta  näemme markkinoilla luomulasinpesunestettä, jota piilomarkkinoidaan korvikealkoholin käyttäjille luonnonmukaisena vaihtoehtona, eli luodaan mielikuva terveellisyydestä ja vaarattomuudesta tavanomaiseen lasinpesunesteeseen nähden, vaikka ääneen sitä ei saa sanoa.

Mielikuva on tehokas mainosase, vaikka ääneen ei mitään sanottaisi. Näin tupakan kohdalla juuri tapahtuu. Kuluttaja mieltää luomutupakan vaarattomammaksi, jopa ehkäpä terveellisemmäksi kuin tavanomainen tupakka, vaikka yhtään edes etäisesti siihen viittaavaa sanaa ei luomutupakan kohdalla saa käyttää.

Mitäpä sanoo sitten asiaan perehtynyt ammattilainen:

– Mitkään näistä lisäaineista eivät ole ominaisuuksiltaan niin vaarallisia, että niiden poistamisella tupakasta voisi olla vaikutusta tupakan terveydelle vaarallisiin ominaisuuksiin, toteaa tutkimusprofessori Kirsti Husgafvel-Pursiainen Työterveyslaitoskesta.

– Sanoisin, että 99,9 prosenttia tupakan vaaralllisista yhdisteistä tulee itse tupakasta.

Vaarallisen ja tappavan tupakasta tekee tupakansavun sisältämät aineet, kuten syöpää aiheuttavat nitrosamiinit ja bentseeni sekä lukemattamat muut myrkylliset aineet, kuten vetysyanidi.

Tutkimusprofessorin mukaan edellä mainitut myrkyt tupakansavussa ovat itsessään niin vaarallisia, että mitkään lisätyt kemikaalit tai aromit eivät niiden tehoa lisää tai vähennä.

Onneksi tupakkatehtailijat ovat jo värvänneet  itseoppineita luomuguruja mainostamaan kuluttajille vaarallisen tappavia tuotteitaan, joten heillä ei tule olemaan tuotteen kanssa mitään ongelmia, koska  itseoppineen gurun sanoma on paljon tehokkaampi kuin tutkimusprofessorin, kuten nykyajan trendi valitettavasti on. Sehän on salaliitto terveellistä tupakkaa vastaan, jos tutkimusprofessori sanoo sen olevan vaarallista.

Johtaja Kari Paaso pelkää, että keskustelu tupakan lisäaineista vie huomion pois itse asiasta, tupakasta.

Tätähän luomuteollisuus tekee joka asiassa, eli siirretään keskustelu aivan täysin käsittämättömän toisarvoiseen asiaan, joka oikein muotoiltuna sekoittaa kuluttajan pään luulemaan luomusta jotain ja tavanomaisesta jotain. Kuten ruuan lisäaineet tai ruuan prosessointi. Kun kuorit potun kotona, niin se on ruuan prosessointia, mutta luomuväki on saanut sen kuulostamaan joltain todella vaaralliselta ja pelottavalta toiminnalta, jolla ruuan koostumus muutetaan epäterveelliseksi tai suorastaan vaaralliseksi.

Tupakkaoikeudenkäynneistään tunnettu emeritusprofessori Erkki Aurejärvi pitää lisäainekikkailua samantyyppisenä kuluttajien huijauksena kuin aikanaan tapahtui kevytsavukkeiden tullessa markkinoille.

Ei kai lisäainekikkailun siirtyminen tupakan puolelle ollut mikään yllätys, kun se vetoaa muutamaan prosenttiin kuluttajista ruokateollisuuden puolella, jossa kyseinen huijaus tekee Euroopassakin miljardibisnestä.

Jos edes sama prosenttimäärä lopettamista aikovia tupakoitsijoita saadaan lopettamisen sijaan päätymään luomutupakkaan tai jopa jo lopettaneista aloittaman uudelleen "terveellisen" luomutupakan kautta, niin sehän on jättipotti tupakkateollisuudelle.

Siihen huijaukseen luomu mielikuvineen antaa mainiot eväät.

 

Luomua tuotetaan kyllä, kukaan ei vain osta

Seuraava uutinen tiivistää taas vastauksen siihen kysymykseen, että miksi meidän pitäisi enää enempää siirtää järkevää tuotantoamme luomustatuksen alle:

"Kaikki sitä tekivät, kuluttajat eivät ostaneet" - leivän sijaan luomuviljaa menisi vientiin

 

Luomuviljan kulutus kotimaassa on lisääntynyt vain vähän. Kauraa menisi vientiin paljon, luomuruista tuotetaan jo vähän liikaa.

Helsingin Myllyn toimitusjohtaja Miska Kuusela pahoittelee, että luomuleipä ei ole tehnyt kauppaansa. ”Kaikki sitä tekivät, hintakaan ei ollut paha, mutta kuluttajat eivät ostaneet”, Kuusela kertoo.

Johtunee varmaan siitä, että kun se luomuleipä joko homehtuu alle aikayksikön tai muuttuu kovaksi korpuksi, niin kun normaali kuluttaja, jolla ei ole luomun vaatimaa uskonnollistyyppistä maailmankuvaa kyseistä brändiä kohtaan ostaa luomua, hän ei osta sitä toista tai kolmatta kertaa, vaikka muutaman kerran haksahtaisi mainoksiin.

Määrätyille luomun kategorisesti kieltämille lisäaineille on syynsä, jotta tuotteen säilyvyyttää voitaisiin parantaa niin, että tuote tulisi paremmin käytetyksi, jotta se olisi kuosissaan vielä muutamankin päivän päästä, jota luomuleipä ei ole.

Luomussa on kummallista se, että kun jokin lisäaine saadaan luonnosta, kuten lähes kaikki säilöntäaineetkin ovat, eli pihlajanmarjojen sorbiinihappo, puolukoiden ja karpaloiden bentsoehappo ja jo jokaisen meidän mummommekin käyttämä Atamon, niin sepä ei käy luomulle, vaan täysin luonnollisesta ja luonnosta löytyvästä aineesta tuleekin luomun säännöissä jostain omituisesta syystä luonnotonta, eli kiellettyä.

Luomussa sallittuja säilöntäaineita ovat vain natriumnitraatti ja –nitriitti ja niille on esimerkiksi leipään hyvin vaikea keksiä käyttöä, joten nuo ovatkin vain lihaan.

Miksi luomu ei salli pihlajanmarjojen sorbiinihappoa, vaikka käsittääkseni lähes kaikki luomun ystävät kyllä syövät ja keräävät pihlajanmarjoja, eivätkä he pidä pihlajanmarjojen mukana tulevaa sorbiinihappoa haitallisena tai myrkyllisinä, eikä taida löytyä sellaista luomukuluttajaa, joka edes haluaisi päästä pihlajanmarjan sorbiinihaposta eroon, vaan ne marjat nautitaan sorbiinihappoineen päivineen.

Miksi luomussa ei saa käyttää puolukoiden ja karpaloiden bentsoehappoa, vaikka käsittääkseni luomun ystävät eivät sairastu puolukoista tai karpaloista sen sisältämän bentsoehapon tähden?

Siksi koska luomu on uskonnollisesti virittynyt, osin jopa terveen järjen vastainen ideologia.

Mitä tulee luomun vientiin ja sen suureellisiin näkymiin, niin siitä voisi kirjoittaa jollekin standup-koomikolle vitsin jos toisenkin. Mutta siitä en vitsailisi ollenkaan, että miten luomun ideologiaan sopii se, että sitä ruokaa haaveillaan raahailtavaksi ympäri maailman, kun eikös se luomun ydinajatus ollut jossain ihan muualla?

Luomun ystävät huomio, E-koodi varoitus!

Tiedetuubi toi uutisessaan syksyyn kuuluvan asianmukaisen varoituksen, joka on syytä ottaa vakavasti ja jättää E-koodit metsän eläimille, johon sitten kuolevat tuskaisesti.

Huomio: Vaccinium myrtillus on täynnä E-koodeja!

 

Viime aikoina elintarvikkeissa on ollut muotia muuttaa e-koodeja suorasanaisiksi, koska näin tuote vaikuttaa luonnonmukaisemmalta. Samalla toisia, kummalliselta vaikuttavia ainesosia halutaan sisältöluetteloissa piilottaa kliinisten e-koodien alle.

Koodeja voi selvittää helposti mm. Eviran nettisivuilla olevalla elintarvikkeiden lisäainelistalla, mutta koodeja sekä niiden kemiallisia nimiä ihmetellessä kannattaa myös muistaa, että kaikki ruokamme on täynnä kemiallisia aineita sekä ... myös geenejä!

Siksi päivän kuvana tänään on pieni kulhollinen metsätuoreita mustikoita, mutta tieteellisen hienostelevasti käytämme niistä nyt nimeä Vaccinium myrtillus ja listaamme mitä kaikkea ne sisältävätkään:

 VETTÄ 84%

 SOKERIA 10%
 fruktoosi 48%
glukoosi 40%
sakkaroosi 2%

KUITUA 2,4% 
E460, E461, E462, E464, E467

AMINOHAPPOJA, alle 2%
glutamiinihappo 23%
asparagiinihappo 18%
leusiini 17%
arginiini 8%
alaniini 4%
valiini 4%
glysiini 4%
proliini 4%
isoleusiini 3%
seriini 3%
treoniini 3%
fenyylialaniini 2%
lysiini 2%
metioniini 2%
tyrosiini 1%
histidiini 1%
systiini 1%
tryptofaani <1%

RASVAHAPPOJA, alle1%
omega-6-rasvahappo
linoleenihappo
omega-3-rasvahappo
oleiinihappo
palmitiinihappo
steariinihappo
palmitoleiinihappo
tuhka
fytosteroli (kasvisteroli)
oksaalihappo
E300
E306
tiamiini

VÄRIAINEET
E163a
E163b
E163e
E163f
E160a

MAKUAINEET
etyylietanoaatti
3-metyylibutanaali
2-metyylibutanaali
valeraldehydi
metyylibutyraatti
okteeni
heksanaali
styreeni
nonaani
noneeni
linaloli
sitraali
bentsaldehydi
butyylihydroksitolueeni
kresoli
metyyliparabeeni
E1510
E300
E440
E421

ILMAA
E941
E948
E290

Eipä osaisi mummoni noista montaa lausua, niin kyllähän se on maalaisjärkiselle ihmisille selkeä merkki suuresta vaarasta. Butyylihudtrk... äh, olkoon. Metsään jää.