Maitoallergia on luultua vähäisempää

Homogenoidusta ja pastöroidusta lehmänmaidosta on tullut luonnollisuuden nimeen vannovien keskuudessa kirosana ja heidän mukaansa kyseinen "käsitelty maito" aiheuttaa lähes kaikki lasten vaivat, mitä kuvitella saattaa.

Aihauttaneeko uusi tutkimus asiasta uusia ajatuksia? Tuskinpa:

Maitoallergiaa on lapsilla luultua vähemmän

 

Otsikon kautta on hyvä pohtia hieman sanaa "luulla" ja sen erilaisia merkityksiä, sillä luulosta on tänä päivänä tullut tiedon korvaaja.

Sillä tutkimus sai selville taas mielenkiintoisia asioita:

Tut­ki­muk­seen osal­lis­tui 0–4-vuo­tiai­ta lap­sia, jot­ka oli lä­he­tet­ty Hyk­sin las­ten­kli­ni­kal­le ja al­ler­gia­kli­ni­kal­le suo­li­oi­rei­sen mai­to­al­ler­gia­epäi­lyn vuok­si.

Heis­tä vain noin 32 pro­sent­tia sai vat­saoi­rei­ta, kun hei­dät al­tis­tet­tiin leh­män­mai­dol­le sok­koal­tis­tuk­ses­sa. Ta­val­li­sin oi­re oli löy­sä­vat­sai­suus.

Lä­hes yh­tä mo­ni tut­ki­tuis­ta lap­sis­ta, eli 31 pro­sent­tia, sai van­hem­pien ar­vion mu­kaan mer­kit­tä­viä oi­rei­ta lu­me­al­tis­tuk­sen ai­ka­na.

Eli kun vanhemmat pumppaavat itseensä netistä löytämäänsä höpötietoa, he alkavat nähdä mörköjä silloinkin, kun ei olisi mitään syytä. Kun vanhempi on luulossaan vakuuttunut lapsensa saavan oireita maidosta, niin vanhempi kokee lapsessaan silloinkin oireita maidosta, kun luulee lapsen saaneen maitoa, vaikka lapsi ei ole saanut maitoa.

Lisäksi kun lapsi kasvaa ja alkaa oppia ymmärtämään vanhempiensa suusanallista viestintää, niin lapsi kyllä ymmärtää sairastua silloin, kun vanhempi voivottelee lapsen kuullen vaikkapa kahvilassa sitä, että kun täällä on taas tätä kamalaa käsiteltyä maitoa, niin toivottavasti sinä pikkuinen et nyt sairastu kamalan pipiksi, kun joudut sitä nyt hieman juomaan. Sitten katsellaan paheksuvasti kassan suuntaan, kun tarjolla ei ole laktoositonta sekä gluteiinitonta luomusoijajuomaa pikkupiltille.

Tar­pee­ton mai­to­va­paa ruo­ka­va­lio joh­taa lap­sil­la ylei­ses­ti ma­ta­liin vas­ta-ai­ne­ta­soi­hin. Nii­den puo­les­taan on ha­vait­tu li­sää­vän pik­ku­las­ten al­ler­gi­soi­tu­mis­ris­kiä.

Luulon kautta elämäänsä hallintaa saavilla ihmisillä lapsen allergiat eivät suinkaan johdu maidon puutteesta, jonka vanhemmat ovat luuloissaan jättäneet lapsen ruokavaliosta pois, vaan sille keksitään uusia luulosyitä, eli vaikkapa ruuan lisäaineet.

Li­säk­si sok­ko­tut­ki­muk­ses­sa oi­reet­to­mik­si jää­neil­lä tai lu­me­oi­reis­ta kär­si­neil­lä lap­sil­la ha­vait­tiin lie­väs­ti poik­kea­va vuo­ro­vai­ku­tus äi­din kans­sa.

Vi­deo­tut­ki­muk­sen mu­kaan äi­din herk­kyys ja lap­sen ha­luk­kuus vuo­ro­vai­ku­tuk­seen oli­vat alen­tu­neet. Sik­si tut­ki­mus ko­ros­taa vat­sa­oi­rei­sen vau­van van­hem­pien tu­ke­mi­sen mer­ki­tystä.

Valitettavasti usein käy niin, että vanhemmat hakevat tukea omille käsityksilleen (luuloilleen) netin vertaisryhmistä, joiden tuki onkin sitten sitä, että omia luuloja vahvistetaan vastaavia luuloja omaavien mielipiteillä.

Ja noidankehä on valmis.

Liika ruoka tappaa

Ruuan vaaroista on ollut paljon puhetta ja äänekkäimmin erilaiset itseoppineet "ruoka-asiantuntijat" varoittelevat lisäaineista ja vaikkapa keinotekoisista makeutusaineista, vaikka todellisuudessa lisäaineet ovat tarkimmin tutkittuja osasia ravinnossa, sekä sokerin terveyshaitat ovat täysin kiistattomia verrattuina turvallisiksi todettuihin makeutusaineisiin.

Ruuassa on kuitenkin yksi todella vaarallinen osanen ja se on ruuan määrä ja se, mistä se määrä koostuu, eli nykyisin lähinnä huonoista hiilihydraateista sekä rasvasta. Aiheesta eilinen Hesari uutisoi hyvin jutun, johon pienen aasinsillan kautta liitetään myöhemmin toinen uutinen:

Lihavuustutkijat: Ruokaa pitäisi säännellä kuin tupakkaa – varoittavia kuvia pakkauksiin, mainonta kuriin

 Ruokateollisuutta pitäisi säännellä kuten tupakkateollisuutta, sillä ylipaino aiheuttaa suuremman terveysriskin maailmassa kuin tupakointi, sanovat Kansainvälinen kuluttajaliitto sekä Maailman lihavuustutkijoiden liitto.

Ruuan määrä on se suurin ongelma nykypäivän istumatyötä tekevillä kaupunkilaisilla, mutta tietenkään ihminen ei halua myöntää, että omien terveysongelmien syy on omassa käyttäytymisessä ja siinä, että sitä ruokaa mätetään suuhun suunnattomia määriä, vaan omien terveysongelmien syyn pitäisi tietenkin olla vaikkapa ruuan lisäaineet, jotka ovat saaneet elimistön sekaisin, kun eihän minun omissa toimissani voi mitään vikaa olla.

Liittojen mukaan valtioiden ympäri maailmaa pitäisi määrätä uusia, pakollisia sääntöjä ruoka- ja juomateollisuudelle. Maailmanlaajuisesti ylipainon aiheuttamat kuolemantapaukset lisääntyivät vuoden 2005 2,6 miljoonasta 3,4 miljoonaan vuonna 2010.

Uudet säännöt voisivat pitää sisällään määräykset suolan, tyydyttyneen rasvan ja sokerin vähentämisen ruuasta.

Mutta mitenkähän teollisuus ottaisi vastaan nämä toimet, etenkin kun ovat saaneet erilaisia itseoppineita ruokaguruja mainostamaan vaikkapa rasvojen autuutta?

"Vääjäämätön fakta on, että ylipaino tappaa laajalti. Vain hallitusten puuttuminen perustavaa laatua oleviin syihin vähentää kuolleisuutta", Campbell sanoo.

"Jos liikalihavuus olisi tartuntatauti, olisi sen kuriin saattamiseksi investoitu jo miljardeja dollareita", sanoo Tim Lobstein Maailman lihavuustutkijoiden liitosta.

"Mutta koska liikalihavuus johtuu rasvaisten ja sokeristen ruokien liiasta syömisestä, päättäjät eivät halua puuttua ruokiaan markkinoivan teollisuuden intresseihin."

Sen sijaan teollisuus käyttää erilaisia vippaskonsteja muuttaakseen hyvin epäterveellisen rasvaisen ruuan terveelliseksi kuluttajiin iskostettujen mielikuvien avulla ja siitä tuleekin aasinsilta seuraavaan uutiseen:

Nyt tulevat Kotipizzan luomupitsat

 

Paljon kauniita sanoja ja luomu muistetaan mainita hyvin usein jälleen kerran, jota hokemalla ilmeisesti toivotaan epäterveellisen, hyvin rasvaisen sekä huonoja hiilihydraatteja sisältävän ruuan muuttuvan kuluttajan mielikuvissa terveelliseksi ja jotenkin eettiseksi ruuaksi. Luomu kun on niin terveellistä, että jopa pizza on luomuna oikea terveysruoka. Lisäksi kun pizzapohja tehdään luomuviljasta, niin maailma pelastuu.

Tosin uusimmat MTT:n päästöselvitykset kertovat, että viljan luomuviljely taitaa olla lähempänä ympäristörikosta kuin ympäristön suojelua.

Luomun ympärillä pyörii mielikuvia sen terveellisyydessä, johon Kotipizzakin taitaa nojautua, niin viimeisimpänä Norjan ruokaturvallisuuskomitea VKM (Norwegian Scientific Committee for Food Safety) julkaisi laajan yhteenvedon luomun ja tavanomaisen ruoan eroista, eikä mitään merkittäviä  eroja terveyteen löytynyt.

Ylimmän Hesarin uutisen siivittämänä avaamme Kotipizzan sivuilta Margharita-pizzan ravinnetiedon, joka lienee sama myös luomuversiona ja jokainen voi päätellä tiedosta itse sen, että mitähän muita mahdollisia tietoja kyseiseen tuotteeseen voisi laittaa:

Energia	981.6 kcal
Hiilihydraatti	67.5 g
Proteiini	57.05 g
Ravintokuitu	4.7 g
Rasva	52.6 g
Tyydyttyneet rasvahapot	37.18 g
Tyydyttämättömät rasvahapot	16.36 g
Kalsium	0.64 g
Kolesteroli	122.4 mg
Laktoosi	-
Suola	4.36 g

Joten valistunut kuluttaja osannee päätellä sen, että miksi ihmeessä Kotipizza koettaa onneaan markkinoinnissa luomun avulla? Oma veikkaukseni logiikasta kulkee sellaista polkua, että tuo suhteellisen surkeaa energiaa sisältävä lätty muuttuisi kuluttajien mielikuvissa terveysruuaksi kun sen valitsee luomuna, vai olenko täysin väärässä?

Luomu on edelleen erittäin hyvä keino saada tuote näyttämään joltain muulta kuin mitä se todellisuudessa on ja tähän vippaskonstiin taitaa Kotipizzakin luottaa.

Luomu on ruokateollisuudelle oikea lottovoitto, kun luomulle luodut mielikuvat ovat erittäin hyvä keino hyödyntää äärettömän epäterveellisen ruuan markkinoinnissa!

Valmiiksi ylipainoinen kuluttaja valitsee seuraavan kerran Kotipizzaan astellessaan luomupizzan, kun ajattelee, että 4.36 grammaa suolaa, 52.6 grammaa rasvaa, 67,5 grammaa hiilihydraatteja ja 981 kcal muuttuu jotenkin terveellisemmäksi, kun sen valitsee luomuna.

Luomun päästöt moninkertaiset kiloa kohti

MTT:n uusi vertailu koettaa saada selkoa ruuan ympäristövaikutusten välillä:

Uusi vertailumenetelmä yhdistää ruoan ympäristövaikutukset ja ravitsemuksen

 

Vertailu sisältää hyvin mielenkiintoisen pätkän koskien luomutuotantoa:

Tutkimuksessa pyrittiin ottamaan huomioon myös luomutuotteiden erityispiirteet niin ympäristö- kuin ravitsemusnäkökulmasta. Tutkijat huomasivat kuitenkin, etteivät nykyiset ilmastovaikutusten ja rehevöittävien vaikutusten arvioinnissa käytettävät päästömallit sovi luomutuotannon päästöjen arviointiin.

Kun tekstin alapuolelta klikkaatte eteenne auki dokumentin, jossa päästöjä on arvioitu (luomutuotteiden elinkaariarviointi), niin sitten selviää se, että miksi ihmeessä päästömallit eivät sovellu luomun arviointiin.

Syy on se, että koska poliitikot ovat nyt ihastuneet luomuun, koska sen avulla pääsee poliitikoksi seuraavaksikin kaudeksi, niin tutkimuksen tulokset ovat täysin vääriä verrattuna siihen, että millä arvoilla luomua ajetaan pakolla kaikkien lautaselle.

Politiikot haluavat tietenkin sellaisia tutkimuksia, joista selviäisi, että he ovat tehneet järkeviä päätöksiä, eivätkä umpityperiä päätöksiä, kuten nyt on tapahtunut vaikkapa luomun suosimisen ansiosta.

Joten seuraavaksi tutkijoiden pitää kehittää luomumatematiikkaa, jolla musta saadaan valkoiseksi ja päästöt saadaankin kertomaan luomun autuudesta.

Luomun aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat täysin käsittämättömiä verrattuna tavanomaiseen viljelyyn ja siksipä tuosta hullutuksesta tulisi luopua niin nopeasti kuin mahdollista.

Luomun päästöt tuotettua kiloa kohti ovat aivan karseaa luettavaa, eli aiemmin mainitsemani ympäristörikos soveltuu mainioksi termiksi asialle.

Viljojen kohdalla luomun päästöt lähes kaikissa kategorioissa ovat luomun tappioksi verrattuna normaaliin, järkevään tuotantoon. Ainoastaan rehukauralla on hieman pienemmät päästöt katsottaessa ilmastonmuutosta, sekä rukiilla suunnilleen sama kuin tavanomaisella viljelyllä, mutta muuten luomu on rikos tulevia sukupolvia kohtaan.

Katsokaapa kauran kohdalta, sillä kaura taitaa olla suosituin luomuvilja. Rehevöityminen? Ilmastonmuutos? Jokainen luomua ostava tekee samalla hetkellä päätöksiä koskien sitä, että millaisen planeetan haluatte lapsillenne ja noiden lukujen valossa asia on selvä.

Jokainen järkevä, tieteeseen nojaava, ympäristötietoinen kuluttaja jättää luomun luomu-uskovaisten omaksi asiaksi ja ostaa mielikuvien sijaan oikeasti ympäristöä auttavaa tuotantoa.

Ei tämä asia tule yllättyksenä kenellekään muille kuin luomu-uskovaisille. Esimerkiksi Hanna Tuomiston väitöskirja kertoi tämän jo aikoja sitten, mutta asiasta ei saa puhua ääneen, sillä luomu-uskovaisten ei haluta heräävän ruususen unestaan. Eikä poliitikkojen mieltä haluta pahoittaa sillä, että he ovat jälleen kerran menneet mainostoimistojen retkuun ja tehneet päätöksiä mielikuvien perusteella, eikä tiedon perusteella.

 

 

Ala luomuviljelijäksi!

Maatilan Pellervo, maanviljelyn ammattilehti, pitää sisällään uusimmassa numerossa jutun siitä, että miten tuottaja pitää kilot kurissa harjoittaessaan ammattiaan.

Tosin tässä ei tarkoiteta nyt tuottajan omia kiloja, omaa massaa, vaan hänen satonsa kiloja, eli katsauksessa on 13 parasta viljelyvirhettä romahduttaa satotasot.

13. vihje satotasojen romahduttamiseen on otsikoitu kirjoitukseni otsikon mukaan, eli "Ala luomuviljelijäksi".

Osio menee kokonaisuudessaan näin:

Luomualaa pitäisi Suomessa pyrkiä kasvattamaan. Kylmä tosiasia kuitenkin on, että että luomuviljelyyn siirtyminen poikkeuksetta vähentää tilan kokonaissatoa. Taitavimmat luomuviljelijät pääsevät kohtuullisen hyviin hehtaarisatoihin, mutta heilläkin viiden vuoden luomu-viljelykierrossa on yleensä ainakin kaksi viherlannoituskautta. Lisäksi juuririkkakasvien torjunta vaatii hyvin usein yhden kasvukauden avokesannointia. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvälläkin luomutuottajalla on viidestä vuodesta usein vain kahtena vuotena varsinaista sadontuotantoa.

"Tästä johtuu, että seitsemän prosentin luomuala tuottaa vain vajaan prosentin elintarvikkeista", Kivistö sanoo.

Jos siis haluat vähentää tilasi tuottamia viljakiloja, ryhdy luomuviljelijäksi. Äärimmäisyyteen vietynä kiloja karttavan luomutilan strategia toimii niin hyvin, että tilan taloutta ei tarvitse lainkaan rasittaa puinnilla, viljankuivatuksella ja sadon säilyttämisellä. Kustannusten minimointi yhdistettynä tavanomaista tukea korkeampaan luomutukeen ei ole lainkaan hassumpi strategia taloudellisesti.

Tässäpä oli oikeastaan hyvin tiivistettynä luomun tosiasiat. Jutussa sukunimeltä mainittu henkilö on Juhani Kivistö, eläkkeelle jäänyt viljavuuspalvelun toimitusjohtaja.

Me varastamme luonnolta elintilaa omaa ruokaamme varten ja sitten me tuhlaamme sen hyvin arvokkaan maan sellaiseen käyttöön, että se tuottaa tuskin yhtään mitään kahtena vuotena viidestä.

Jos toiminnalle pitäisi jokin termi keksiä, niin minusta ympäristörikos voisi olla hyvin kuvaava termi tällaista toimintaa kohtaan.

Jos katselee luomun satotilastoja, niin se on hyvin surullista meidän kannaltamme, jotka sen lystin kustannamme, sillä tuo viimeisen kappaleen strategia lienee kuitenkin suhteellisen yleinen luomupuolella, eli luomua "tuotetaan" tukien maksimoimiseksi ja jos siihen yhdistetään kulujen minimoiminen, eli että tuilla ei saada yhtään mitään myytävää, niin niille veroeuroille olisi todennäköisesti hyvin paljon parempaakin käyttöä.

Kuinka kauan tällaista vilunkipeliä sitten katsellaan, niin se onkin toinen tarina, eli sitten kun päättäjät katsovat, että vaaleissa ei enää luomua hokemalla lisää ääniä saa, niin todennäköisesti luomun nykyiset suojelijat käyvät hyvin vähiin.

Mutta lehti oli kokonaisuudessaan hyvä ja sieltä jokainen voi lukea maanviljelystä yhtä sun toista mielenkiintoista. Kipin kapin kirjastoon, jos lehti ei tipahda tilattuna.

Homeopatia on edelleen huuhaata

Australian terveysviranomaisten laaja tutkimus paljasti, että luomutuotantoon olennaisesti kuuluva homeopatia on edelleen huuhaata ja pelkkää rahan hukkaa.

Laaja selvitys: Homeopatia on yhtä tyhjän kanssa

 

Homeopatia on sairauksien hoidossa yhtä "tehokas" kuin lumelääkitys, toteaa Australian terveysviranomaisten tekemä laaja selvitys. National Health and Medical Research Council kävi läpi 57 tutkimusta homeopaattisten hoitojen tehosta ja totesi, ettei parantavista vaikutuksista löydy luotettavia todisteita.

NHMRC:n selvitykseen kelpuutettiin mukaan vain tutkimuksia, jotka oli tehty tieteellisesti uskottavasti ja riittävän laajalle ihmisryhmälle. Tämän vuoksi tarjolla olleista 183 homeopatiahoitoja koskevasta tutkimuksesta peräti 126 jätettiin selvityksen ulkopuolelle.

Lääketieteen asiantuntijat arvioivat 68 erilaiseen sairauteen, muun muassa yskään, astmaan, reumaan, nuhaan, dementiaan, masennukseen, malariaan ja koleraan tarjolla olevia vaihtoehtohoitoja. Lopputuloksena oli, ettei tarjolla ole NHMRC:n mukaan yhtään todistetta siitä, että homeopatia tehoaisi yhteenkään näistä sairauksista.

Homeopatia perustuu uskomukseen, että sairauksia voi hoitaa antamalla potilaalle laimennettuna ainetta, joka suurina määrinä aiheuttaa tautia muistuttavia oireita.

Onkos mitään veikkauksia siitä, että vaikuttaako tämä tieteellinen selvitys heihin, jotka kuvittelevat ravistetun ja sokeroidun taikaveden parantavan kaikki sairaudet?

Alkuperäinen selvitys tästä klikkaamalla!

Lisää ajatuksia luomun ja homeopatian yhteydestä vaikkapa näistä kirjoituksistani:

Luomu ja homeopatia

 

Luomulehti 3/13 puffaa homeopatiaa eläimille

 

Luomu - mätä kompromissi tiedettä ja taikauskoa

 

Antibiootit eläimille, hyvä vai huono juttu?

 

Ruuan lisäaineet ja terveellisyys

Lääketieteellinen aikakausilehti Duodecim piti sisällään taas loistavan asiatekstin ruuan lisäaineista, joka pohjautuu tieteelliseen tietoon, joka taitaa tosin olla kirosana nykyisin erilaisille itseoppineille ruokaguruille ja "tietokirjailijoille", joiden tuotoksia ilmeistyy nykyisin kauppoihin tuon tuosta.

Koskapa juttu on jo nyt luettavissa netissä, niin seuraavaa otsikkoa klikkaamalla saat juttukokonaisuuden eteesi:

Ruuan lisäaineet ja terveellisyys

 

Jutussa oikaistaan suurin osa niistä omituisista uskomuksista, joita liittyy ruuan lisäaineisiin, sekä niiden turvallisuuteen tai terveellisyyteen.

Jutussa käydään läpi niin luonnollisuuden palvojien kestoinhokki aspartaami, kuin natriumglutamaattikin:

Natriumglutamaatti on turvallinen lisäaine

 Kuluttajien toiveita kuunnellen elintarviketeollisuus on poistanut tai vähentänyt natriumglutamaatin määrää esimerkiksi leikkeleistä ja makkaroista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että natriumglutamaatti olisi todettu terveydelle haitalliseksi. Päinvastoin natriumglutamaatin käytölle ei ole asetettu rajoituksia, koska sen ei ole todettu aiheuttavan haittaa.

Natriumglutamaatti on aminohapon (glutamiinihappo) natriumia sisältävä suola. Glutamaattia esiintyy luonnostaan kaikissa elintarvikkeissa, kuten lihassa, kalassa, siipikarjassa, maidossa ja useissa kasviksissa (16). Ruoansulatuksessa natriumglutamaatti käyttäytyy samalla tavoin kuin muutkin ruoan proteiinista entsyymien avulla pilkotut aminohapot. Sen vaikutusta ihmisen terveyteen on tutkittu monin eri tavoin mutta suurillakaan (jopa 10 g) annoksilla ei ole saatu osoitusta siitä, että lisäaineena käytettävä natriumglutamaatti (lisätty määrä yleensä 0,5 g/kg) saisi aikaan niin sanottua kiinalaisen ravintolan syndroomaa (kasvojen punoitusta, päänsärkyä, hikoilua) tai muita oireita (17).

Jotkut kuluttajat ovat yliherkkiä glutamaatille. He saavat oireita syötyään runsaasti glutamaattia sisältäviä elintarvikkeita, kuten hiivauutetta, soijakastiketta, parmesanjuustoa, tomaattia, parsakaalia tai merilevää. Terveyden kannalta ei ole toivottavaa, että natriumglutamaattia korvataan ruokasuolalla esimerkiksi leikkeleissä ja makkaroissa. Natriumglutamaatin käyttö vähentää ruokasuolan (natriumin) määrää arviolta noin kolmanneksella ja on siten verenpaineen kannalta suolaa parempi vaihtoehto. Tosin natriumia saadaan myös lisäaineiden suoloina kuten esimerkiksi natriumfosfaatteina.

Aina oppii jotain uutta ja tämä oli minulle täysin uutta tietoa, eli tomaatin sisältämän lykopeenin ADI-arvio:

Luonnollisuus ei ole turvallisuuden tae

 Luonnollisesta esiintymisestä ei ole etua arvioitaessa lisäaineiden turvallisuutta. Esimerkiksi keinotekoisen makeutusaineen aspartaamin ADI on 40 mg ihmisen painokiloa kohden vuorokaudessa (8) ja tomaatin luontaisen väriaineen lykopeenin (E160d) vastaavasti 0,5 mg (3). 

Lykopeenia saa siten turvallisesti nauttia 80 kertaa pienemmän annoksen kuin aspartaamia. Karotenoideihin lukeutuvaa lykopeenia saadaan luontaisista lähteistä, ravintolisistä ja lisäaineena. Siten on mahdollista, että lykopeenin turvallinen saantiannos voi lapsilla ylittyä. Lykopeenin ADI-arvio perustuu haittavaikutukseen (maksaentsyymin pitoisuuden suurenemiseen), joka havaittiin vuoden mittaisessa rotilla tehdyssä tutkimuksessa (9).

Lehtijutussa oli yksi taulukko, joka puuttui nettijutusta ja se on tässä:

Myös kaupat tuntuvat huomanneen kahdella lankulla seisomisen vaikeuden, kun luonnollisuutta pitäisi kovasti myydä kuluttajille ja se tietenkin onnistuu parhaiten vihjailemalla tavanomaisen ruuan ja etenkin ruuan lisäaineiden mahdollisilla terveysriskeillä, mutta sitten taas vastaavasti osa kuluttajista saattaa ottaa touhun liian vakavasti ja lisäaineiden pelosta voi saada vaikkapa syömishäiriön, joka vaikuttaa koko elämään ja myös läheisten elämään. S-Ryhmän Patarumpu tuotti vaihteeksi järkevän kirjoituksen ruuan lisäaineista, joten pistetäänpä se samaan seuraan Duodecimin jutun kanssa:

Lisäaineiden pelko on turhaa

 

Tuotteita mainostetaan sillä, mitä ne eivät sisällä.  Jos leikkelepaketin kyljessä lukee ”ei sisällä natriumglutamaattia”, pitäisikö reiluuden nimissä tomaattilaariin tai parmesan-juuston kylkeen laittaa lappu ”sisältää natriumglutamaattia”, koska nämä molemmat sitä luontaisesti samaa sisältävät? Hedelmä- ja vihannesosastolla saisi laputtaa myös esimerkiksi omenan pitkällä ainesosaluettelolla, se kun on oikea lisäainepommi sisältäen luontaisesti sakeuttamisainetta eli pektiiniä (E 440), askorbiinihappoa eli C-vitamiinia (E 300), sekä omenahappoa (E 296).

Kuluttajaa on erittäin helppo höynäyttää ja sitä paremmin se onnistuu, mitä enemmän kuluttaja on onnistunut marinoimaan itseään epätiedolla, jota erilaiset käärmeöljykauppiaat tuottavat kiihtyvällä vauhdilla.

Kannattaa muistaa, että kun pistät perunat porisemaan, niin se on ruuan prosessointia, jossa ei ole mitään ihmeellistä, sillä harvapa meistä niitä pottuja viitsii ilman prosessointia nauttia, vaikka olisi kuinka kova ruuan prosessoinnin vastustaja ja aidon ruuan ystävä.

Raakamaito tekee tuhojaan

Ja jälleen kerran saamme lukea ikäviä uutisia muotitietoisten ruokatrendien saavutuksista:

Raakamaidosta tarttunut suolistotulehduksia Uudellamaalla

 

Porvoon seudulla on tähän mennessä yhteensä seitsemällä henkilöllä todettu yersiniabakteerin aiheuttama suolistotulehdus.

Kolmella sairastuneista on lisäksi kampylobakteeritartunta.

Tartunnan lähteeksi epäillään kuumentamatta nautittua, askolalaisen Uljaan maitotilan  pakkaamaa raakamaitoa.

Uljaan tilamaito on epidemiaselvitysten johdosta vetänyt myynnistä kauppoihin toimittamansa raakamaidon, jota on helmikuusta lähtien pakattu tuhansia litroja.

Myös raakamaidon toimittaminen myyntiin on keskeytetty selvitysten ajaksi. Maitoa on ollut myynnissä Itä-Uudellamaalla sekä pääkaupunkiseudulla helkimuusta lähtien tuhansia litroja.

Mikäli kuluttajilla on kotonaan jäljellä Uljaan tilamaitoa, tulee maito palauttaa myymälään tai kuumentaa pakkauksen ohjeiden mukaisesti. Maitoa ei tule juoda kuumentamatta.

Onko jollekin vielä epäselvää se, että miksi maitoa on alettu pastöroida?

Mahtaako kyseessä olla maitoteollisuuden salaliitto, vai voisiko maidon käsittelylle olla aivan järkeviä, terveydellisiä syitä?

 

Suomi tarvitsee jopa 400 000 hehtaaria lisää viljelysmaata

Tässäpä uutinen heille, joiden mielestä sadot romahduttava luomu on ratkaisu ruokaomavaraisuutemme ongelmiin:

Tutkimus: Suomi tarvitsee jopa 400 000 hehtaaria ulkomaista peltoa ruokatarpeen täyttämiseen

 

Jotta Suomen ruokatase saataisiin tasapainoon tarvitsisimme viljelykäyttöön yli 200 000 hehtaaria peltoa ulkomailta, käy ilmi Helsingin yliopiston tutkimuksesta. Tämä vastaa pääkaupunkiseudun, Keravan, Mäntsälän, Sipoon ja Tuusulan yhteispinta-alaa. Määrä tulee tutkijoiden mukaan kasvamaan tulevaisuudessa.

– Viimeisimmät tietomme ovat vuodelta 2007, joten luultavasti nykyisin tarvitsemme jo 300 000–400 000 hehtaaria ulkomaista viljelysalaa, arvioi ympäristösuojelun professori Pekka Kauppi.

Tämä on todellisuutta, mutta koska meillä kauppojen hyllyt notkuvat ruokaa, josta jokainen voi valita oman kosherinsa, luomunsa, biodynaamisensa ja mistä ideologiasta tai uskonnosta nyt ikinä sattuukaan tykkäämään, on helppoa pelleillä ruuan kanssa ja etenkin sen tuottamisen kanssa.

Voimme saada poliitikot mukaan trendiin, jossa maata saa viljellä vain Inkojen pyhien oppien mukaan ja satoa saa korjata vain jokaisen täydenkuun jälkeisenä keskiviikkona ja silti ruoka ei loppuisi kaupasta, koska joku sitä kuitenkin jossain muualla tuottaisi niin, että sitä riittäisi edelleen jokaisen makuun ja isoja lautasellisia.

Eri puolilla maailmaan otetaan käyttöön jatkuvasti uutta viljelysmaata väestönkasvun ja elintason nousun takia. Uudet pelllot raivataan usein metsistä ja alueilta, joissa on arvokasta metsäluontoa. Tämä ei voi jatkua loputtomiin, jossain vaiheessa on tultava toimeen jo raivatuilla pelloilla.

Jos Suomen maataloustuotanto ajetaan alas luomun avulla ja romahdutamme satomme aivan itse, joku raivaa kuitenkin jossain peltoa niin paljon lisää, että ruoka ei kaupasta loppuisi siinäkään tilanteessa.

Onneksi luontoa on vielä jonkun takapihalla pelloksi raivattavaksi niin paljon lisää kuin sitä ikinä toistaiseksi tarvitaan, jotta me voimme pelleillä erilaisilla ideologioilla ja silti yltäkylläisyys vallitsee.

 Yleensä nämä metsät raivataan pelloksi kehitysmaissa tai alemman hyvinvoinnin maissa, joten eihän se tietenkään ole silloin meidän takapihallamme, joten siitä ei hirvittävästi tarvitse huolta kantaa, ymmärrän sen kyllä.

 Miten minusta kuitenkin tuntuu siltä, että järkevämpää olisi kasvattaa satoja jo olemassaolevalla maatalousmaalla, eikä romahduttaa satoja jonkun 1700-1800-luvun sinänsä ihanan ideologian avulla?

 

Tietoisku geenimuuntelusta!

Skeptic United -blogi tarjoaa erittäin hyvin tietoiskun geenimuuntelusta, jota toivoisi levitettävän mahdollisimman laajalle:

GMO: Kun jalostuksesta tuli luonnotonta

 

Aivan loistava kirjoitus, jossa käydään läpi geenimuuntelun perusteet, turvallisuus, urbaanit myytit geenimuuntelun ympäriltä, eli Monsantosta, tuottajien itsemurhista ja lähes kaikesta erikoisesta huhusta, joita nykyaikaisen tieteen vastustajat ovat iloksemme tuottaneet. Lopussa myös kattava linkkiluettelo, jos aihe kiinnostaa vielä laajaa kirjoitusta enemmän.

Tässäpä sisältö, joita otsikkoja klikkaamalla pääsette Skeptic United -blogin kirjoituksen sisältöön suoraan:

 

1. Mitä geenimanipulaatio tarkoittaa?

2. Geenimanipuloitujen elintarvikkeiden turvallisuus ihmiselle

2.1. Sääntely Euroopassa

2.2. Horisontaalinen geeninsiirto

2.3. Vertaileva turvallisuusarviointi ja kriitikot

2.4. Tutkimusten luotettavuudesta

2.5. Nopeasti Séralinista

3. Geenimanipuloitujen elintarvikkeiden turvallisuus ympäristölle

3.1. Geenivirtojen ongelmallisuus

3.2. Vaikutus hyönteismyrkkyjen käyttöön

3.3. Tappaako Bt-maissi monarkkiperhosia?

3.4. Vaikutus kasvimyrkkyjen käyttöön

4. Monsanto, maailman hirvein yhtiö

4.1. Viljelijöiden itsemurhat Intiassa

4.2. Maanviljelijöiden haastaminen oikeuteen

4.3. Agent Orange

4.4. Siemenmarkkinoiden hallinta

5. Jälkisanat: Mitä olemme oppineet?

Lukemisen ja oppimisen iloa!

Luomuruoka ei suojaa syövältä

Yleisin luomuruuan ostamisen peruste on väite sen mahdollisesta terveellisyydestä siksi, koska luomussa ei käytetä synteettisiä kasvinsuojeluaineita yms kemikaaleja. On esitetty väitteitä, että kunhan pitkäaikaiseen seurantaan perustuvia tutkimuksia tulee, niin sitten asia varmistuu, mutta sitä ennen on hyvä varmuudeksi tuhlata rahansa luomuun, sillä eihän sitä koskaan tiedä.

No nyt tietää:

Luomuruoka ei pienennä naisen syöpäriskiä

 

Luomuruokaa syövät naiset sairastuvat yhtä paljon syöpään kuin muuta ruokaa syövät naiset, ilmeni brittiläisen Oxfordin yliopiston tutkijoiden tekemässä tutkimuksessa.

Joitain erojakin löytyi, mutta johtuiko se ruuasta, onkin sitten toinen juttu:

Luomuruokaa syövien joukossa rintasyöpä oli hiukan yleisempää, mutta non-Hodgkin –lymfooman osuus oli heillä 21 prosenttia pienempi. Tautiin sairastui 133 luomua syövää naista ja 685 naista, jotka eivät syö luomua. 

Mutta kokonaisuudessaan syöpään sairastuneiden osuus oli kummassakin ryhmässä yhtä suuri, niin luomu ei tämänkään tutkimuksen jälkeen muuta sitä tilannetta, että luomuruuan lähes jokainen vaikutus on pelkän uskon varassa.

Eikä henkilökohtaisella uskolla, olipa se miten voimakas tahansa, näy olevan kuitenkaan mitään merkitystä, sillä luultavasti jokainen noistakin ihmisistä, jotka kertoivat luomua ostavansa, uskoivat ostavansa itselleen hiukan terveyttä, kun valitsivat kalliimman luomutuotteen.

Luomusta vihdoin luomua?

Luomutuotannolla on ollut tekeminen siinä, että valistuneet kuluttajat eivät olisi saaneet selville sitä, että luomu ei ole ollut koskaan luomua, eli noudattanut omia periaatteitaan, vaan luomu on ollut liki-luomu, vale-luomua tai melkein-luomua koko olemassaolonsa ajan.

Säädöksiä on pilvin pimein, joista selkeästi ymmärrettäviä jopa muutama ja sitten on poikkeuksia, sekä poikkeuksen poikkeuksia poikkeusten päälle, joilla luomuun on saatu sieltä ilkeän naapurin pahan aidan takaa apuja niin paljon kuin on tarvittu.

Nyt asiaan on vihdoin vuosikymmenien jälkeen jopa tulossa muutos, eli luomulta koetetaan ottaa pois erivapaudet, joilla esimerkiksi tavanomaisen tuotannon tuotantopanoksia on saanut luomussa käyttää, vaikka muuta yritetään leikkiä ulospäin.

Luomueläin on saanut syödä tavanomaisen tuotannon tuottamia rehuja, joiden tuottamisessa on käytetty hirvittävintä saatanaa nimeltään glyfosaatti ja niin edelleen. Jostain syystä tämä ei ole vienyt luomueläimien terveyttä, saatikka tuottajien terveyttä, mutta kuitenkin ulospäin leikitään, että glyfosaattia luomu ei suvaitse, koska se on kamala myrkky. No eipä tietenkään suoraan itse käytetä, mutta sellainen tuotantopanos on luomuun kyllä kelvannut, jossa sitä on käytetty, joten kaksinaamaisuus on luomutuotannossa huipussaan.

Mutta sellaista se on, kun koko korttitalo perustuu lähinnä mielikuviin, mutta mitään muuta taustalta ei löydy, jos mukaan ei lasketa luomun perustuksesta löytyviä steinerilaisia käsityksiä antroposofisine värityksineen pyhästä Maaäidistä ja hänen energioistaan.

EU-komissio haluaa eroon luomutuotannon poikkeuksista

 

EU-komissio haluaa yhtenäistää luomutuotannon sääntöjä luopumalla nykyisistä poikkeuksista, joita jäsenmaat ovat voineet myöntää tuottajille.

Tarkoituksena on vahvistaa kuluttajien luottamusta siihen, että luomutuotteet on todella tuotettu luonnonmukaisesti.

”Uudet yhtenäisemmät säännöt palvelevat sekä kuluttajien että luomutuottajien etuja”, maatalouskomissaari Dacian Ciolos vakuutti tiistaina Brysselissä.

Luomutuotteiden markkina on EU-maissa nelinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Alan nopea kasvu on houkutellut väärinkäytöksiä ja huijauksia, joita vastaan komissio haluaa nyt taistella.

Suurin muutos nykysääntöihin olisi vaatimus koko tilan siirtämisestä luomuun.

”Nykyisin Suomessa on paljon tiloja, joilla eläimet ovat tavanomaisessa tuotannossa ja pellot luomussa. Se ei tämän esityksen mukaan olisi jatkossa enää mahdollista”, MTK:n luomuasiantuntija Ilkka Pohjamo muistuttaa.

Muut tiukennukset koskevat esimerkiksi tavanomaisten siementen ja valkuaisrehun käyttöä luomutuotannossa.

Koko esitys on luettavissa täältä! <- klik

Mutta ne luomusta rahaa takovat bisnesmiehet pistänevät lobbausryhmänsä Brysseliin ja siellä tehdään selväksi se, että luomu ei pärjää ilman ulkopuolisia tuotantopanoksia, kuten ei ole pärjännyt tähänkään asti ja aluksi annetaan vaikkapa viisi vuotta aikaa saada homma toimimaan, sitten viiden vuoden päästä 10 vuotta, sitten 15 vuotta ja niin edelleen, kuten on käynyt tähänkin asti.

Mutta jos tuo toteutuu edes joiltain osin, eli vaikkapa siten, että tila ei enää saa olla osittain luomussa, niin sehän kyllä tarkoittaa sitä, että luomutuotanto romahtaa taas Suomessa jopa useiden  satojen tilojen lukumäärissä ja unelmat luomusuomesta ovat taas entistä kaukaisempia.

Suomessa luomu on ollut yllättävänkin suosittua karjatiloilla, tosin vain pellot ovat olleet luomussa ja tätä on harrastettu tietenkin tukien maksimoimiseksi ja jos tulee määräys, että koko tilan on oltava luomua, niin silloin nämä tilat palaavat takaisin kokonaan tavanomaiselle puolelle, eivät suinkaan luomuun.

Yksi vaatimus tuossa voisi selkeänä myös olla, eli se, että jos tila nauttii luomutukia, niin sitten myös tuotanto olisi myytävä luomuna ulos, eikä sitä saisi myydä tavanomaisena, kuten nyt tapahtuu jopa hyvin suuressa mitassa. Jos kerran luomutuet kelpaavat ja tuotanto on sertifioitua luomua, niin kyllä sitten pitäisi luomua saada myös tilalta ulos, tai muuten tuo touhu on jotain todella kummallista, mutta eipä tuo ole luomuliittojakaan yhtään haitannut, niin mitäpä siitä.

 

HS: Mikä erottaa luomun tavallisesta?

Hesari oli onnistunut taas julkaisemaan kokonaisen aukeaman kokoisen ilmaisen luomumainoksen, jutun muotoon puettuna, jossa lueteltiin erilaisia keinoja erottaa luomu tavallisesta:

HS-selvitys: Mikä erottaa luomun tavallisesta?

 

Paras keino tunnistaa luomu, on tietenkin katsoa kilohintaa, kuten heti jutun alusta kävi ilmi: 

Vantaalaisperheen ruokakassi kallistui kolmanneksen, kun äiti alkoi ostaa luomua

Tällaista ruokaa Luomuliitto haluaa teidän kaikkien lautaselle, sekä mukaan on saatu jopa poliitiikkoja, jotka kuitenkin toisaalla vinkuvat sitä, että ruoka on jo nyt liian kallista, kuten vaikkapa Vihreiden  Tarja Cronberg, joka vaatii lisää luomua joka paikkaan, mutta seuraavassa jutussa hän kertoo, kuinka ruoka on aivan liian kallista.

Joten voisikohan luomun Vihreä suurkuluttaja kertoa rehellisesti, että kummalla seipäällä hän oikeasti seisoo, rikkaiden luksusherkun seipäällä, vai onko hän oikeasti kiinnostunut siitä, että ihmisillä olisi varaa ostaa kotimaista ruokaa kaupasta?

Hesarin mukaan, joka perustuu luomua käyttävän perheenäidin omiin kokemuksiin, ruokakassi kallistui luomun myötä noin kolmanneksen, niin siihen nähden nämä luomuliittojen laskelmat siitä, kuinka luomuun siirtyminen ei nosta laskua juuri ollenkaan on taidettu tehdä jollain neuvostoliittolaisella taskulaskimella, jolla tehtiin myös Kylmän sodan kustannusten laskelmia!

Ja tuon Hesarin muun jutun sisältö on tiivistettynä tässä:

Säädös!

Luomutuotanto on vain kasa säädöksiä, joita noudattamalla tuote on luomua, eikä siinä mitään muuta taustalla ole.

Luomumaitoon ei saa laittaa d-vitamiinia, koska säädös! Luomussa ei saa käyttää järkeviä, nopealiukoisia lannoitteita, koska säädös! Luomussa ei saa käyttää hävikkiä pienentäviä säilöntäaineita, koska säädös! Luomussa satoja ei saa pelastaa kemiallisilla kasvinsuojeluaineilla, koska säädös!

Kansanterveyden kannalta on todella järkevää laittaa d-vitamiinia esimerkiksi maitoon, mutta koska pyhä Säädös määrää, luomu ei saa noudattaa kansanterveydellisesti järkeviä suosituksia.

Siitä luomun tunnistaa. Säädöksestä! Ei siihen olisi tarvinnut kokonaista aukeamaa tuhlata, ilmaiseen mainokseen.